Ivan Sen'kin

On otettu Рувики-späi

Экспертиза РАН

Logo-ran.png
On pietty
Ven'an tiedoakadiemien tarkastus
Ližäkse
Aprove.svg

Ven'an tiedoakadiemien tarkastus

Arrow-Right.png
Logo-ran.png
On pietty
Ven'an tiedoakadiemien tarkastus
Ližäkse
RUWIKIS on kirjutustu toizis ristikanzois sugunimenke Sen'kin.
Ivan Iljič Sen'kin
СенькинИванИльич.jpg
Флаг
Nevvostoliiton kommunistizen partien Karjalan alovehkomitietan
enzimäine sekretari
17. syvyskuudu vuvvennu 1958 — 18. sulakuudu vuvvennu 1984
Ielolii Leonid Ignatjevič Lubennikov
Jatkai Vladimir Stepanov
Флаг
Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan
Korgeviman Nevvoston
Prezidiuman piälikkö
18. sulakuudu vuvvennu 1984 — 18. talvikuudu vuvvennu 1985
Ielolii Ivan Man'kin
Jatkai Kuz'ma Filippovič Filatov
Roindu Anuksen gubernii, Ven'an valdukundu (nygöi Karjalan tazavaldu)
Kuolendu 20. tuhukuudu 1986(1986-02-20) (70 vuottu)
Moskovu, Ven'an federatiivine socialistine nevvostotazavaldu, Nevvostoliitto
Pandu muah
Partii Nevvostoliiton kommunistine partii
Opastus Moskovan K. A. Timer'azevan nimine muatalovusakadiemii
Ammatti agronoumu, ekonomistu
Palkindot
Leninan kunnivomerki Leninan kunnivomerki Орден Октябрьской Революции Орден Отечественной войны II степени
Орден Трудового Красного Знамени Орден Трудового Красного Знамени Орден Дружбы народов Орден «Знак Почёта»
Медаль «За боевые заслуги» Медаль «За трудовую доблесть» Юбилейная медаль «За доблестный труд (За воинскую доблесть). В ознаменование 100-летия со дня рождения Владимира Ильича Ленина» SU Medal For the Defence of the Soviet Transarctic ribbon.svg
Медаль «За победу над Германией в Великой Отечественной войне 1941—1945 гг.» SU Medal Twenty Years of Victory in the Great Patriotic War 1941-1945 ribbon.svg SU Medal Thirty Years of Victory in the Great Patriotic War 1941-1945 ribbon.svg SU Medal Forty Years of Victory in the Great Patriotic War 1941-1945 ribbon.svg
Медаль «Ветеран труда» SU Medal 50 Years of the Armed Forces of the USSR ribbon.svg SU Medal 60 Years of the Armed Forces of the USSR ribbon.svg
Орден «Сампо» (Карелия).png ПочётныйГражданинКарелии.png
Armii
Arvonimi
Старший лейтенант ВС СССР
Vojuičendu
Логотип РУВИКИ.Медиа Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа
Ulgopuolizet kuvat
I. I. Sen'kinan mustopačas Petroskois

Ivan Iljič Sen'kin (ven. Ива́н Ильи́ч Се́нькин; 3. (16.) elokuudu 1915, Nuamoilu, Anuksen gubernii, Ven'an valdukundu — 20. tuhukuudu 1986, Moskovu, Ven'an federatiivine socialistine nevvostotazavaldu, Nevvostoliitto) on nevvostolaine parties ruadanuh da valdivomies, Nevvostoliiton kommunistizen partien Karjalan alovehkomitietan enzimäine sekretari (1958—1984), Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan Korgeviman Nevvoston Prezidiuman piälikkö (1984—1985), Nevvostoliiton Korgeviman Nevvoston deputuattu (4., 6.-11. kučundukerähmöt), Nevvostoliiton kommunistizen partien XXI—XXVI kerähmölöin deputuattu, Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan Korgeviman nevvoston deputuattu (5.-11. kučundukerähmölöin), Ven’an fedaratiivizen socialistizen nevvostotazavallan Korgeviman Nevvoston deputuattu[1].

Eloskerdu

Sen'kin rodivui vuvvennu 1915 Nuamoilan kyläh, Petroskoidu lähäl (nygöi Karjalan tazavallan Onieganrannikon piiri), muanruadajien pereheh. Oli karjalaine. Loppi seiččievuodizen fabriekku-zavodan školan Suna-kyläs Kondupohjan piiris. Opastui Petroskoin meččytehnikumas, lähti sit iäre kolmandel kursal opastujes.

Mustolaudu Sverdlovan pihal, 10 Petroskois

Vuozinnu olo. ekonoumiekan tiedokunnan.

Vuozinnu 1939—1941 ruadoi vahnimannu agronoumannu Povenčan da Rukajärven mašinu-traktoroin stansiel, Onieganrannikon piirin muaozaston piägronoumannu.

Heinykuul 1940 liityi Kogo Nevvostoliiton bol’ševiekkoin kommunistizeh partieh[2]. Kevätkuul vuvvennu 1940 Talvivoinan loppiettuu Rukajärves perustettih partien aktiivan joukko vojennoin dielon tutkimizekse piälikön A. F. Levoškinan (piirin toimehpaniikomitietan sekretari) da I. I. Sen'kinan johtol И. И. Сенькиным (Rukajärven mašinu-traktoroin stansien piäagranoumu).

Suuren Ižänmuallizen voinan aigah, ligakuus vuvvennu 1941 syvyskuussah vuvvennu 1944, I. I. Sen’kin oli Ruadajien da muanruadajien Ruskies Armies Karjalan frontal Karhumäin operatiivujoukos da 32. armies. Voinalpäi Ivan Iljič tuli vahnimannu leitenantannu. Talvikuus vuvvennu 1944 syvyskuussah vuvvennu 1946 Sen’kin on Sverdlovskan alovehen sodakomitietan yleisozaston piälikönny[3].

Vuvvennu 1946 händy pandih Kogo Nevvostoliiton bol’ševiekkoin kommunistizen partien Sverdlovskan alovehkomitietan muatalovusozaston instruktorakse. Sit händy vallittih Kogo Nevvostoliiton bol’ševiekkoin kommunistizen partien Butkinskoin piirikomitietan enzimäzekse sekretarikse, jälles Kogo Nevvostoliiton bol’ševiekkoin kommunistizen partien Butkinskoin piirikomitietan muatalovusozaston piälikökse. Vuozinnu 1951—1952 da 1954—1955 Sen'kin ruadoi Kogo Nevvostoliiton bol’ševiekkoin kommunistizen partien / Kogo Nevvostoliiton kommunistizen partien Butkinskoin piirikomitietan sekretarinnu.

Sulakuul vuvvennu 1955 Sen'kinua työttih ruadoh Karjal-suomelazen socialistizen nevvostotazavallan Kommunistizen partien Keskuskomitiettah. Vuozinnu 1955—1956 häi ruadoi Karjal-suomelazen socialistizen nevvostotazavallan Ministroin Nevvoston varapiälikönny.

Niilöinny vuozinnu Nevvostoliiton johtokunnas oldih piättämäs Karjal-suomelazen socialistizen nevvostotazavallan avtonoumizekse tazavallakse muutandas. Karjal-suomelazen socialistizen nevvostotazavallan Kommunistizen partien Keskuskomitietan enzimäine sekretari L. I. Lubennikov kannatti tädä piätösty da kirjutti Pravda-lehteh ohjelmukirjutuksen ven. «О преобразовании КФССР из союзной в автономную республику». Karjal-suomelazen socialistizen nevvostotazavallan Ministroin Nevvoston piälikkö Pavel Prokkonen da hänen sijahine I. I. Sen’kin oldih muutoksien vastustajinnu da sudre opittih kiändyö avun ečos Nevvostoliiton Korgeviman Nevvoston Prezidiuman varapiälikön Otto Kuusizen puoleh[4]. Zakonu "Karjal-suomelazen socialistizen nevvostotazavallan Karjalan avtonoumizekse socialistizekse nevvostotazavallakse muutandas ottajen sen Ven’an federatiivizeh socialistizeh nevvostotazavaldah" hyväksyttih Nevvostoliiton Korgeviman Nevvoston IV kučundukerähmön V sessiel 11.-16. heinykuudu vuvvennu 1956[5].

Pakkaskuus heinykuussah vuvvennu 1956 Sen'kin oli Karjal-suomelazen socialistizen nevvostotazavallan Kommunistizen partien Keskuskomitietan toizennu sekretarinnu. Heinykuus vuvvennu 1956 syvyskuun 17. päivässäh vuvvennu 1958 oli Nevvostoliiton kommunistizen partien Karjalan alovehkomitietan toizennu sekretarinnu.

Syvyskuun 17. päiväs vuvvennu 1958 sulakuun 18. päivässäh vuvvennu 1984 oli Nevvostoliiton kommunistizen partien Karjalan alovehkomitietan enzimäzenny sekretarinnu.

I. I. Sen'kinan mustopačas Suolusmäin kalmužimal

olo. muahpanijazis surumiitingas V. I. Leninan mavzoleil Karjalan partiiozaston puolespäi, kudamas Andropov ruadoi hätken aigua[6].

Sulakuun 18. päivänny vuvvennu 1984[7] Sen'kinua vallittih Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan Korgeviman Nevvoston Prezidiuman piälikökse.

Sen'kin oli Nevvostoliiton kommunistizen partien piälimäzen tarkastuskomissien ozanottajannu (1961—1966), Nevvostoliiton Kommunistizen partien Keskuskomitietan kandiduatannu (1966—1971) da ozanottajannu (1971—1986), Nevvostoliiton kommunistizen partien kerähmölöin deleguatannu, Nevvostoliiton Korgeviman Nevvoston, Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan Korgeviman Nevvoston da Ven’an federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan Korgeviman Nevvoston deputuatannu.

Talvikuus vuvvennu 1985 Sen'kinal oli persounalline eläkeh nevvostolazen merkičyksenke.

Kuoli Moskovan keskuskliiniekkubol’niččah 20. tuhukuudu vuvvennu 1986. On pandu muah Petroskoih Suolusmäin kalmužimale.

Pereh

  • Enzimäine akkah — Anastasija Arhipova, kuoli vuvvennu 1943. Poigu enzimäzes kirjoihmenendäs — Vladimir Ivanovič Sen’kin (roinnuhes vuvvennu 1942), liäkäri, opasti Petroskoin valdivonyliopiston liečetiijon tiedokunnal.
  • Toine akkah — Vera Mihailovna Tverskova kuoli vuvvennu 1979. Poijindam — I. V. Karmanov (liäkäri). Poigu toizes kirjoihmenendäs — Sergei Ivanovič Sen’kin (roinnuhes vuvvennu 1952).

Palkindot

  • Kaksi Leninan kunnivomerkii (16.08.1965; 25.08.1971)
  • Ligakuun vallankumovuksen kunnivomerki (15.08.1975)
  • Suuren Ižänmuallizen voinan II astien kunnivomerki (11.03.1985)
  • Kaksi Ruskien Ruadoflavun kunnivomerkii (15.04.1958; 11.12.1973)
  • Kanzoin ystävyön kunnivomerki (15.08.1985)
  • Kunnivon kunnivomerki (13.04.1963)
  • Bojuarvoruadolois -medali (03.11.1943)
  • Ruadourholližuos -medali (25.12.1959)
  • Muut medalit
  • Sampo-kunnivomerki (28.10.2019, Karjalan tazavaldu, kuoltuu) — erinomazis arvoruadolois Karjalan tazavallan da sen eläjien hyväkse kul’tuuran, taijoin, tiijon, sportan, tervehyönhoijon, valdivollizen rakendamizen alal da erinomazis suavutuksis talovuollizes, sociualu-kul’tuurizes, valdivollizes da yhteiskunnallizes toimindas[8]
Valdivomiehen da parties ruadanuon, Suuren Ižänmuallizen voinan ozanottajan I. I. Sen’kinan mustopaččahan avuamine
  • Kuoltuu annettih Karjalan tazavallan kunnivokanzalaine -arvonimi[9].

Musto

Vuvvennu 2005 Karjalan voinan da ruavon veteruanat kiännyttih Karjalan tazavallan piämiehen Sergei Katanandovan puoleh kehoituksenke panna igäzeh mustoh Ivan Iljič Sen’kinan nimi. Piettih kilbu rinduvestoksen azundas. Pohjannu rodih kuvanvestäjien — E. Grigor’anan da Lydvig David'anan projektu. Petrozavodskmaš-zavodal luajittih bronzurinduvestos. Mustopačas avattih 17. elokuudu vuvvennu 2007 Petroskois puustikos German Titovan uuličal, Karjalan Zakonoinluajindukerähmön vastalpäi[10]. Puustikole annettih I. I. Sen’kinan nimi[11].

Huomavukset

  1. ↑ Карелия: энциклопедия: в 3 т. / гл. ред. А. Ф. Титов. Т. 3: Р — Я. — Петрозаводск: ИД "ПетроПресс", 2011. — 384 с. : ил.,карт. — стр. 86 ISBN 978-5-8430-0127-8 (т. 3)
  2. ↑ Карельский государственный архив новейшей истории: путеводитель. Издательство "Правда"., 1985
  3. ↑ Подвиг народа. Kačondan päivymiäry: 14. pakkaskuudu 2018. Arhiviiruittu 1. pakkaskuudu 2021
  4. ↑ Н.М. Прилепо ЛЕС И ЛЮДИ: Воспоминания и размышления / М.:2007
  5. ↑ Закон СССР "О преобразовании Карело-Финской ССР в Карельскую АССР с включением её в состав РСФСР", 16 июля 1956 г.
  6. ↑ Похороны Юрия Владимировича Андропова, журнал «Смена», № 1363, март 1984. Kačondan päivymiäry: 3. elokuudu 2012. Arhiviiruittu 12. pakkaskuudu 2014
  7. ↑ Постановление IX сессии Верховного Совета X созыва
  8. ↑ Указ Главы Республики Карелия от 28.10.2019 № 66 "О награждении государственными наградами Республики Карелия" Arhiivukoupii 4 oraskuudu 2021 Wayback Machine (Kačondan päivymiäry: 30 ligakuudu 2019)
  9. ↑ Постановление Председателя Правительства Республики Карелия. Kačondan päivymiäry: 12. kevätkuudu 2013. Arhiviiruittu 26. elokuudu 2014
  10. ↑ Губернатор Карелии открыл памятник главе обкома КПСС, 17 августа 2007. Kačondan päivymiäry: 13. oraskuudu 2011. Arhiviiruittu 27. talvikuudu 2011
  11. ↑ Открытие памятника И.И.Сенькину » Объекты историко-культурного наследия Карелии (англ.). monuments.karelia.ru. Kačondan päivymiäry: 17. kevätkuudu 2025.

Kirjalližus

  • Очерки истории Карельской организации КПСС. Петрозаводск, 1974
  • Народные избранники Карелии: Депутаты высших представительных органов власти СССР, РСФСР, РФ от Карелии и высших представительных органов власти Карелии, 1923—2006: справочник / авт.-сост. А. И. Бутвило. — Петрозаводск, 2006. — 320 с.
  • Четверть века во власти: Воспоминания об Иване Ильиче Сенькине / Ред.-сост. А. Макаров. — Петрозаводск, 2008. — 256 с. : фот. ISBN 978-5-94804-139-1
  • Некрологи (23 февраля 1986 года): "Правда"; "Известия" (Московский выпуск) — Подписи: М. С. Горбачёв, Г. А. Алиев, В. И. Воротников и др.

Linkat

Lähteh - "https://olo.ruwiki.ru/w/index.php?title=Ivan_Sen%27kin&oldid=126221246"