Lavrov Sergei Viktorovič

On otettu Рувики-späi
RUWIKIS on kirjutustu toizis ristikanzois sugunimenke Lavrov.
Sergei Viktorovič Lavrov
Сергей Лавров (18-11-2022) (cropped).jpg
Флаг
Ven'an Federacien ulgoazieloin ministru
Флаг
9. kevätkuudu vuvvennu 2004
(vt. 7.—12. oraskuudu vuvvennu 2004, 8.—12. oraskuudu vuvvennu 2008, 7.—21. oraskuudu vuvvennu 2012,
8.—18. oraskuudu vuvvennu 2018, 15.—21. pakkaskuudu vuvvennu 2020, 7.—13. oraskuudu vuvvennu 2024)
Halličuksen piämies Mihail Fradkov
Viktor Zubkov
Vladimir Putin
Viktor Zubkov (vt.)
Dmitrii Medvedev
Mihail Mišustin
Andrei Belousov (vt.)
Mihail Mišustin
Prezidentu Vladimir Putin
Dmitrii Medvedev
Vladimir Putin
Ielolii Igor' Ivanov
Флаг
Ven'an Federacien alalline ezittäi Yhtistynnyzis Kanzukunnis
da Yhtistynnyzien Kanzukundien Turvalližuon nevvostos
Флаг
7. heinykuudu vuvvennu 1994 — 12. heinykuudu vuvvennu 2004
Prezidentu Boris Jel'cin
Vladimir Putin
Ielolii Julii Voroncov
Jatkai Andrei Denisov
Флаг
Ven'an Federacien ulgoazieloin varaministru
Флаг
3. sulakuudu vuvvennu 1992 — 3. kylmykuudu vuvvennu 1994
Prezidentu Boris Jel'cin
Roindu 21. kevätkuudu 1950(1950-03-21)[1][2] (75 vuottu)
Akku Marija Aleksandrovna Lavrova
Lapset Jekaterina Sergejevna Lavrova
Partii Nevvostoliiton kommunistine partii (vuodessah 1991)
Yhtenäine Ven'a
Opastus Moskovan valdivolline kanzoinvälizien välilöin instituuttu
Ammatti diplomuattu
Toimindu diplomuatii[d][3] и Politiekku[3]
Uskondo pravosluavii
Nimikirjutus Изображение автографа
Palkindot
Verkosivusto mid.ru
Ruadopaikku
Логотип РУВИКИ.Медиа Медиафайлы на РУВИКИ.Медиа

Sergei Viktorovič Lavrov (roin. 21. kevätkuudu 1950[1][2], Moskovu, Nevvostoliitto) on Ven'an valdivomies, diplomuattu. Ven'an Federacien ulgoazieloin ministru vuvven 2004 kevätkuun 9. päiväs (vt. 7.—12. oraskuudu vuvvennu 2004, 8.—12. oraskuudu vuvvennu 2008, 8.—21. oraskuudu vuvvennu 2012, 8.—18. oraskuudu vuvvennu 2018, 15.—21. pakkaskuudu vuvvennu 2020, 7.—13. oraskuudu vuvvennu 2024). Ainavo Ven'an ministru, kudai on omas virras muuttumattah enämbän 20 vuottu.

Ven'an Federacien Turvalližuon Nevvoston alalline ozanottai. Ylimiäräine da täyzivaldaine poslu. Ven’an Federacien diplomuattizen palvelun arvostettu ruadai (2004). Arvoruadolois Ižänmuan hyväkse -kunnivomerkin tävvelline kavalieru. Ven’an Federacien Ruavon urhomies (2020). Pyhän apostolan Andrei Pervozvannoin kunnivomerkin kavalieru (2025).

Ligakuul vuvvennu 2014 года Lavrov sanoi Nevvostoliiton ulgoazieloin ministrua Andrei Gromikuo "nevvostoaijan suurekse diplomuatakse"; päivänlaskulehtistös merkile panduu verdailuu Gromikonke pidi hyvänny iččeh kohtah[5].

Alguperä

Lavrovan tuatas tietäh, ku häi on Tbilisin armienilaine[6][7], erähien tiedoloin mugah sugunimel Kalantarov libo Kalantar’an[8]. Muamas tietäh, ku oli Nevvostoliiton ulgokaupan ministerstvan ruadajannu. Ven’an ulgoazieloin ministerstvan verkosivustol on kirjutettu, ku Lavrov on ven’alaine[9].

Opastus

Sergei Lavrov opastui V. Korolenkon nimizes školas № 2 Moskovan alovehen Noginskan linnas, sit siirdyi Moskovan školah № 607, kus oli syvä anglien kielen opastus, loppi sen hobjumedalinke. Hänen suvaittavimannu opastusainehennu oli fiiziekku. Vuvvennu 1972 loppi Nevvostoliiton Ulgoazieloin ministerstvan Moskovan valdivollizen kanzoinvälizien välilöin instituutan (päivännouzun ozasto).

Lavrov maltau anglien, singal’skoin da francien kielii[10].

Ruado Ulgoazieloin ministerstvas

1972—1994

Vuvves 1972 vuodessah 1976 Lavrov oli harjaittelijannu, Nevvostoliiton posol’stvan attašennu Šri-Lankan tazavallas, vuvves 1976 vuodessah 1981 oli Nevvostoliiton ulgoazieloin ministerstvan kanzoinvälizien talovuollizien yhtistyksien ozaston kolmanden, toizen sekretarin virrois. Vuvves 1981 vuodessah 1988 oli Nju Jorkas Yhtistynnyzis Kanzukunnis Nevvostoliiton alallizen ezitystön enzimäzenny sekretarinnu, nevvojannu, vahnembannu nevvojannu. Vuvves 1988 vuodessah 1992 oli Kanzoinvälizien talovuollizien yhtistyksien hallindon varapiälikönny, enzimäzenny varapiälikönny, tämän hallindon piälikönny Nevvostoliiton Ulgoazieloin ministerstvas. Kuului Nevvostoliiton kommunistizeh partieh vuodessah 1991.

Vuvves 1991 vuodessah 1992 oli Nevvostoliiton Ulgoazieloin ministerstvan Kanzoinvälizien talovuollizien yhtistyksien hallindon piälikönny. Vuvvennu 1992 händy pandih Ven’an ulgoazieloin ministerstvan Kanzoinvälizien yhtistyksien da muailman probliemoin departuamentan johtajakse.

3. sulakuudu vuvvennu 1992 Lavrovua pandih Ven'an ulgoazieloin varaministrakse[11][12]. Häi valvoi Ven'an ulgoazieloin ministerstvan Kanzoinvälizien yhtistyksien da kanzoinvälizen talovuollizen yhtesruavon departuamentan, Ven'an ulgoazieloin ministerstvan Ristikanzan oigevuksien da kanzoinvälizen kul’tuuruyhtesruavon hallindon, Ven'an ulgoazieloin ministerstvan Iččenäzien valdivoloin yhtymän azieloin departuamentan toimindua. Oli sit virras vuvven 1994 pakkaskuussah. Vuvven 1993 kevätkuus oli Virrastoloinvälizen komissien Ven’an Federacien ozanotandah nähte Yhtistynnyzien Kanzukundien sistieman kanzoinvälizis yhtistyksis. Vuvven 1993 kylmykuus oli erähii piälikkölöi Virrastoloinvälizes komissies Ven’an Federacien ozanotandan koordinacieh nähte rauhanrakendajas toimindas[13].

Ven’an alalline ezittäi Yhtistynnyzis Kanzukunnis

Vuvves 1994 vuodessah 2004 Lavrov oli Ven’an Federacien alallizennu ezittäjänny Yhtistynnyzis Kanzukunnis da Yhtistynnyzien Kanzukundien Turvalližuon Nevvostos.

Ven’an ulgoazieloin ministru

9. kevätkuudu vuvvennu 2004 Ven’an Federacien piämiehen käskys Lavrovua pandih Ven’an Federacien ulgoazieloin ministrakse. Oraskuul vuvvennu 2004, konzu virgah tuli vallittu toizekse aigukavvekse Ven’an Federacien piämies, Lavrov uvvessah oli pandu sih virgah. Nenga sit häi uvvessah rodih ministrakse oraskuul vuvvennu 2008, konzu Ven’an piämiehen virgah tuli Dmitrii Medvedev. 21. oraskuudu vuvvennu 2012 Lavrov vie kerran rodih ulgoazieloin ministrakse, konzu Ven’an piemehekse rodih Vladimir Putin. 18. oraskuudu vuvvennu 2018 hyväksyttih Ven’an Federacien uuzi halličus, kudamas Lavrov jäi omah virgah[14]. Jälles halličuksen iäre lähtendiä pakkaskuul vuvvennu 2020, Lavrov uvvessah rodih ulgoazieloin ministrakse Mihail Mišustinan uvves halličukses[15]. 14. oraskuudu vuvvennu 2024 uvvessah rodih Ven’an Federacien ulgoazieloin ministrakse[16].

UNESCON azieloin Ven’an komissien piälikkö (vuvven 2004 sulakuus).

Vuvven 2010 pakkaskuun 11. päiväs — halličuksen talovuollizen kehityksen da integracien komissien ozanottai[17].

Kogo Ven’an yhteiskunnallizen mielen tutkimuskeskuksen kyzelylöin mugah Lavrov äijän kerdua kuului Ven’an Federacien kolmen effektiiviziman ministran joukkoh[18]. Medialogija-laitoksen tiedoloin mugah Lavrov äijän kerdua oli Ven’an mainittavimien ministroin reitingois enzimäzenny[19][20].

  • Sergei Lavrov Ven’an Federacien Turvalližuon nNvvoston istundol. Vuozi 2013

    Sergei Lavrov Ven’an Federacien Turvalližuon nNvvoston istundol. Vuozi 2013

  • Sergei Lavrov, Vladimir Putin da Riiman Pappi Francisk. 10. kezäkuudu vuvvennu 2015

    Sergei Lavrov, Vladimir Putin da Riiman Pappi Francisk. 10. kezäkuudu vuvvennu 2015

  • Sergei Lavrov da Donal'd Tramp. 10. oraskuudu vuvvennu 2017 

    Sergei Lavrov da Donal'd Tramp. 10. oraskuudu vuvvennu 2017 

  • Sergei Lavrov yhtehizen Puolistusministerstvanke Tokioh käyndän aigah. Vuozi 2017

    Sergei Lavrov yhtehizen Puolistusministerstvanke Tokioh käyndän aigah. Vuozi 2017

Vuvvennu 2016, virras 12 vuvven olduu, julgavo "Gazeta.ru" harakterizuičči Lavrovua kui "vaikuttavua intellektualua", Šoigun rinnal Ven'an erähäkse kuulužimakse ministrakse[21].

Vuvvennu 2021 Lavrov otti ozua Valdivollizeh Duumah valličukseh Yhtenäine Ven’a -partien luvettelun federuallizen ozan ielolijannu. Jälles vuvven 2021 syvyskuun 29. päivän valličuksii kieldävyi manduatas (yhtes toizien partien luvettelun ielolijoinke)[22].

Lavrov Ven’an Turvalližuon Nevvoston istundos Doneckan da Luganskan rahvahan tazavallan tunnustandan kyzymyksen mugah (21. tuhukuudu vuvvennu 2022)

Diplomuatii sodatoimien aigah Ukrainal vuvves 2022

Jälles sodatoimiloin algavundua Ukrainal päivänlaskumuat opittih eroittua Lavrovua kanzoinvälizis fourumois, kunne händy pidäy kuččuo stuatusan mugah. Nenga talvikuul vuvvennu 2022 Pol'šu ei andanuh Lavrovale lubua ottamah ozua jogavuodizeh Jevroupan turvalližuon da yhtesruavon yhtistyksen ulgoazieloin ministroin vastavukseh Lodzis[23].

Heinykuul vuvvennu 2022 Lavrov da Amierikan Yhtysvaldoin valdivolline sekretari Blinken piettih lyhyön paginan Indoniezies G20:n Ulgoazieloin ministroin vastavuksel, sit paistih telefonas da sellitettih suudittuloin vaihtuo, kudaman aigah 8. talvikuudu Ven'al suudittu narkoitiekkoin kontrabandas amierikkalaine Grainer vaihtettih Amierikan Yhtysvallois suudittuh Ven'an biznessumieheh Viktor Butah. 31. pakkaskuudu vuvvennu 2023 Lavrov sai Blinkenas kirjazen Ukrainah nähte Jegiptan ulgoazieloin ministran kauti, kudamas valdivolline sekretari kirjutti vältämättömyös "loppie uvvet anneksiet". Kevätkuul Lavrov da Blinken otettih ozua ulgoazieloin ministroin nevvoston ruadoh Indies, ga ei paistu. Kylmykuul vuvvennu 2023 Blinken kiirehel lähti poliitiekan ulgopuolizien virrastoloin vastavuksespäi Skopjes Lavrovan tulendua vaste. Lavrovan da Blinkenan tävvellizii nevvotteluloi jälles erillizen sodaoperacien algavundua Ukrainal ei olluh[24].

30. kylmykuudu — 1. talvikuudu vuvvennu 2023 Lavrov enzikerdua jälles sodatoimiloin algavundua Ukrainal otti ozua Jevroupan turvalližuon da yhtesruavon yhtistyksen ulgoazieloin ministroin vastavukseh, kudai oli Pohjazes Makedounies. Lavrovan ozanotandan periä Pol’šu da Baltien muat boikotiiruittih fourumua. Vastavuksel Lavrov ilmoitti Jevroupan turvalližuon da yhtesruavon yhtistykses kaiken kolmen turvalližuon alan mugah luajitun degradacies. Lavrov pani merkile destruktiizen tendensien: Päivänlaskumuat ei opastuttu omas ebälykystynnyös liinies Jevroupan turvalližuon da yhtesruavon yhtistyksen hajuondakse da jatketah yhtistyksen lopendua. Lavrov vuadi, ku tulii ministroin vastavus ei olis Eestis, a Mal’tal; a ku kiistopaginat Ven’an iäre ajandas Jevroupan turvalližuon da yhtesruavon yhtistyksespäi loppevuttas[25].

Sulakuul vuvvennu 2024 Lavroval oldih kaksipäiväzet nevvottelut Pekinas, häi valmisti Ven’an piämiehen Putinan käyndiä Kitaih. Oli hyväksytty yhtehine monipol’uarizen muailmanjärjestyksen kannatandu da Ven’an Federacien da Kitain perustehelline mieli sit, ku Ukrainan konfliktan diplomuattine sellittely ei voi olla ilmai Ven’an ozanotandua[26].

Kezäkuul vuvvennu 2024 Lavroval oli suuri matku Afriekan mualoin myöte, sen aigah häi kävyi Gvinejah, Kongoh, Burkina-Fasoh, Čadah da pidi paginua poliitiekku-talovuollizen da soda-tehniellizen yhtesruavon uuzis perspektiivois[27][28][29].

Muut ruadovellalližuot

  • Imperuattoran pravosluavizen palestinalazen yhtistyksen kunnivojäsen[30].
  • Russkii mir -fondan huolenpidonevvoston ozanottai[31].
  • Deti Rossiji -fondan tarkailunevvoston ozanottai.
  • Gallipolis Ven’alazien saldattoin mustopaččahan elavutandan programman huolenpidonevvoston ozanottai, programman todevuttajannu on Andrei Pervozvannoin fondu.
  • Donan valdivollizen tehniellizen yliopiston kunnivodouhturi[32].
  • Ven’a-tadžikustuanalazen slavjuanoin yliopiston kunnivodouhturi[33].
  • Kirgiizii-ven’alazen Boris Jel’cinan nimizen slavjuanoin yliopiston kunnivodouhturi[34].
  • Valgoven’an valdivollizen yliopiston kunnivodouhturi.
  • Moskovan valdivollizen kanzoinvälizien välilöin instituutan huolenpidonevvoston piälikkö (fondu heitti ruavon vuvvennu 2022 sulakuul)[35]) и Наблюдательного совета МГИМО[36].
  • Ven’an sovvanduslaloman federacien huolenpidonevvoston piälikkö[37].
  • Amierikku da Kanuadu: talohus, poliitiekkum kul’tuuru -žurnualan toimituskundah kuului[38].

Muut tiijot

S. V. Lavrov Ven’an Federacien ylimiäräzen da täyzivaldazen poslan sovis.
  • Lavrov kuuluu viideh ulgopuolizen poliitiekan virrastoloin piälikköh, kudamat hätkembä toizii muan histouries oldih virras (Karl Nessel’rode — 39 vuottu, Andrei Gromiko — 28 vuottu, Aleksandr Gorčakov — 26 vuottu, Nikita Panin — 17,5 vuottu).
  • ven. «Коммерсантъ»-lehten väittelylön mugah Lavrovan kirjutetutul kirjutuslapul kolliegale Edvard Nalband’anale oli piärouli eiständäs Armienien da Turcien välilöin parandamizen protokoloin allekirjutandan katkuandua 10. ligakuudu vuvvennu 2009 C’urihas[39].
  • Sulakuul vuvvennu 2011 pidäjes paginua pravosluavizen Äijänpäivän pruazniekan nimeh Lavrov sanoi, ku "muailman finansu-talovuolline kriizissu varmah ozutti, ku ei sua tulla pyzyvän kehityksen raiživoloile, konzu pohjannu ollah liberualizen kapitalizman ideit", hänen mielen mugah se "panou uudeh luaduh kaččomah moizih moralin ellendyksih kui ičenrajoitus da vastuolli4us"[40].

Sankciet

Vuvves 2022 sodatoimien periä Ukrainal Lavrov on Amierikan Yhtysvaldoin, Jevroupan liiton, Yhtistynnyön Kuningaskunnan, Kanuadan, Avstrualien, Japounien da toizien valdivoloin sankcieloin alazennu[41][42][43][44].

Pereh

Akkah — Marija Aleksandrovna Lavrova, opastuksen mugah on filoulogu, ven'an kielen da literatuuran opastai, ruadoi Ven'an Federacien Alallizen ezitystön kirjastos Yhtistynnyzien Kanzukundien tyves.

Tytär[45] — Jekaterina Sergejevna Vinokurova, roinnuhes vuvvennu 1982 Nju Jorkas, opastui Manhettanan školas, loppi Kolumbien yliopiston, kus opastui politolougiedu, loppi magistratuuran ekonoumiekan mugah Londonas; täl aigua eläy Moskovas[46], on Brituanien Christie’s-hol'otandukaupan Ven'an ozaston johtajannu[47] (antikvariuatan da taidoezinehien myöndy). Konzu yliopiston jälles oli praktiekal Londonas, tuttavui da vuvvennu 2008 meni miehele Aleksandr Vinokurovale — TPG Capital-, Morgan Stanley-, ven. «Суммa» da ven. Альфа-групп-laitoksien top-menedžieru, vuvves 2017 — ven. «Марафон групп»-investiciilaitoksen eräs omistajis[48]" и других активов[49][50].

Vunukku — Leonid (roinnuhes vuvvennu 2010) da tyttövunukku[46][51][52][53]. Vuvvennu 2015 Lavrov ilmoitti, ku hänen pereh eläy Ven’al[54].

Himoruavot da kiinnostukset

Lavrov suvaiččou runohuttu da iče kirjuttau runoloi. On Moskovan valdivollizen kanzoinvälizien välilöin instituutan gimnan kirjuttajannu[55]. Suvaiččou pajattua gituaran myödäh soittajes.

Ven’an da Trucien korgeitazostu yhtesruavon nevvoston istunduo vaste, 8. sulakuudu vuvvennu 2019

Himoruavot — raftingu. Lavrov oli Ven'an sovvanduslaloman federacien erähänny perustajis da enzimäzenny prezidentannu (2006—2009)[56][57].

Lavrov suvaiččou kižata jalgumiäččyh[ru], hänen suvaittavin joukko on Moskovan "Spartak". Hänen sanoin mugah mustelut suvaittavimas joukos avvutetah hänele ičenkäzispivos jygielön nevvotteluloin aigah[58]. Kevätkuul vuvvennu 2016 oli Ven’an rahvahan jalgumiäččyliigan erähii perustajii, liigan tarkoituksekse rodih kogo muan tämän sportulajin suvaiččijoin yhtistämine[59].

Lavrov äijän kuriu. Irlandien piälinnan Dublinan restoruanas hänele opittih andua štruaffu kurindas 3000 jevruo, ministru jyrkäh kieldävyi štruafun maksandas da sanoi tapahtumas lehtistökonferensiel. Tietäh, ku Lavrov vastusti Yhtistynnyzien Kanzukundien piäsekretarin Kofi Annanan piätösty, kudai kieldi kurindan yhtistyken piäfatieras: ministru sanoi, ku se on mahtotoi, sendäh ku Annan ei ole taloin omistajannu. Lavrov sellitti: "Tämä taloi kuuluu Yhtistynnyzien Kanzukundien kaikile ozanottajile da sen piäsekretari on vaiku johtajannu".

Palkindot

Ven'an piämies Vladimir Putin da Sergei Lavrov Arvoruadolois Ižänmuan hyväkse -I astien kunnivomerkil palkičendupivos 21. oraskuudu vuvvennu 2015
Ven'an piämies Dmitrii Medvedev da Sergei Lavrov Arvoruadolois Ižänmuan hyväkse -II astien kunnivomerkil palkičendupivos 12. heinykuudu vuvvennu 2010
  • Ven’an Federacien urhomies (17. kevätkuudu vuvvennu 2020) — erillizis ruadoarvoruadolois valdivon da rahvahan hyväkse[60].
  • Pyhän apostolan Andrei Pervozvannoin kunnivomerki (21. kevätkuudu 2025) — arvokkahis arvoruadolois Ižänmuan hyväkse, suures panokses Ven’an Federacien ulgopoliittizen kursan kehitändäh da todevutandah, monivuodizes tuloksellizes valdivotoimindas[61].
Arvoruadolois Ižänmuan hyväkse -kunnivomerkin tävvelline kavalieru
  • Arvoruadolois Ižänmuan hyväkse -I astien kunnivomerki (21. kevätkuudu 2015) — erinomazes panokses Ven’an Federacien ulgopoliittizen kursan kehitändäh da todevutandah da monivuodizes diplomuattizes ruavos[62].
  • Arvoruadolois Ižänmuan hyväkse -II astien kunnivomerki (2010)[63].
  • Arvoruadolois Ižänmuan hyväkse -III astien kunnivomerki (21. kevätkuudu 2005) — suures panokses Ven’an Federacien ulgopoliittizen kursan kehitändäh da todevutandah da monivuodizes diplomuattizes ruavos[64].
  • Arvoruadolois Ižänmuan hyväkse -IV astien kunnivomerki (12. oraskuudu 1998) — suures panokses Ven’an ulgopoliittizen kursan kehitändäh da todevutandah da monivuodizes diplomuattizes ruavos[65].

Lavroval sežo ollah moizet palkindot kui:

  • Kunnivon kunnivomerki (21. kezäkuudu 1996) — arvoruadolois valdivon hyväkse, suures panokses ulgopoliittizen kursan todevutandah da Ven’an kanzallizien kiindoloin turvuamizes, rohkevuos da ičenandamizes raudovelvolližuksii täyttäjes[66].
  • I astien medali "Panokses Jevruazien talovuollizen liiton perustandah" (13. oraskuudu 2015, Jevruazien talovuollizen liiton Korgevin nevvosto)[67].
  • P. A. Stolopinan II astien medali (20. kevätkuudu vuvvennu 2020) — arvoruadolois Ven’an Federacien ulgopoliittizen kursan todevutandas da monivuodizes tuloksellizes ruavos[68].

Ven’an Federacien piämiehen kiittämizet

  • Ven’an Federacien piämiehen kunnivokirjaine (8. kevätkuudu 2010) — suures panokses Ven’an Federacien ulgopoliittizen kursan todevutandah da monivuodizes kunnollizes ruavos[69].
  • Ven’an Federacien piämiehen kiitändykirjaine (4. kylmykuudu 2006) — arvoruadolois valdivoloin piämiehien da mualoin halličuksien — G8:n vastavuksen valmistandas da piendäs Piiteris[70].
  • Ven’an Federacien piämiehen kiitändykirjaine (27. syvyskuudu 2005) — arvoruadolois Vuozien 1941—1945 Suuren Ižänmuallizen voinan 60-Voiton vuozipäivän pruazniekkupidoloin valmistandas da piendäs[71].
  • Ven’an Federacien piämiehen kiitändykirjaine (20. kevätkuudu 2000) — monivuodizes tuloksellizes diplomuattizes ruavos[72].
  • Ven’an Federacien piämiehen kiitändykirjaine (27. ligakuudu 1994) — suures persounallizes panokses korgeitazozien vastvuksien valmistandah Korfun suarel Neapolis[73].

Alovehellizet palkindot:

  • Rynnäsmerki "Arvoruadolois Moskovan alovehen hyväkse" (12. kevätkuudu 2010)[74].
  • Adamantiähti-kunnivomerki, (Jakuutii, 12. kylmykuudu 2012)[75].
  • Arvoruadolois Kaliningruadan alovehen hyväkse -kunnivomerki (27. oraskuudu 2014) — ruavos viizoinkurin helpondamizekse Kaliningruadan alovehen eläjih nähte[76].

Ulgomualazet palkindot:

  • II astien Dostik-kunnivomerki (Kazahstuanu, 2005)[77].
  • Arvomedali "Yhtistynnyzien Kanzukundien ohjelmih ozanotandas" (Yhtistynnyzien Kanzukundien avun Ven’an liitto, 2005)[78].
  • Kanzoin ystävyön kunnivomerki (Valgoven’a, 2. kezäkuudu 2006) — merkičyksellizes panokses ystävysvälilöin da yhtesruavon lujendamizeh Valgoven’an da Ven’an Federacien välil[79][80].
  • Iččenäzien valdivoloin yhtymän ozanottajien valdivoloin parluamentoinvälizen assamblein kunnivomerki (Iččenäzien valdivoloin yhtymän parluamentoinvälizen assamblei, 13. oraskuudu 2007)[81].
  • Jerevan valdivollizen yliopiston kuldumedali (Armienii, 2007)[82].
  • Perun Päiväine -kunnivomerkin Suuren ristan kavalieru (Peru, 2007)[83].
  • Ystävyön kunnivomerki (Vjetnam, 2009)[84].
  • Kunnivon kunnivomerki (Suvi-Osietii, 19. kevätkuudu 2010 года) — suures persounallizes panokses kanzoinvälizen turvalližuon azien luajindamizeh, rauhanpiendäh da stabiiližuoh Kavkuazal, Suvi-Osietien da Ven’an Federacien ystävällizien välilöin kehitändäs[85].
  • Pyhän Mesrop Maštocan kunnivomerki (Armienii, 19. elokuudu 2010) — suures panokses iguzien armienii-ven’alazien ystävysälilöin lujitandah da kehitändäh[86][87].
  • I astien Dostik-kunnivomerki (Kazahstuanu, 2012)[88].
  • Ystävyön kunnivomerki (Laos)[89].
  • I astien Serbien flavun kunnivomerki (Serbii, 12. talvikuudu 2016) — erinomazis arvoruadolois Serbien da Ven’an Federacien välilöin kehitändäs da luajitandas[90].
  • Danaker-kunnivomerki (Kirgiizii, 16. kezäkuudu 2017) — aktiivizes ruavos kirgiizii-ven’alazen sociualu-talovuollizen yhtesruavon kehittämizekse da valdivoloinvälizien välilöin lujittamizekse[91][92].
  • Serbien tazavallan kunnivomerki (Serbien tazavaldu, Bosnii da Gercogoviinu, 2018)[93].
  • Pyhän Agatan kunnivomerkin Suuri ristu (San-Marinon tazavaldu, 21. kevätkuudu 2019)[94].
  • Vuozipäivymedali "Kazahstuanan tazavallan iččenäžyöl 25 vuottu" (Kazahstuanu, 2019) — kazahstuanu-ven’alazien välilöin kehitändäh da lujitandah[95].
  • Ystävyön kunnivomerki (Uzbekistuanu, 21. kevätkuudu 2020) — suuris arvoruadolois uzbekistuanu-ven’alazien strateigizen yhtesruavon kehitändäs da muus[96][97].
  • I astien Baris-kunnivomerki (Kazahstuanu, 21. kevätkuudu 2020) — suures panokses Kazahstuanan tazavallan da Ven’an Federacien monipuolizen yhtesruavon da stratiegizen partn’oururuavon kehitändäh[98].
  • Makariosas III:n kunnivomerkin Suuri Ristu (Kipran tazavaldu, 8. syvyskuudu 2020)[99].
  • Federacien kunnivomerki (Aruabien yhtistynnyöt emiruatat, 2021)[100].
  • Komandor Arvoruadoloin kunnivomerkin tiähtenke (Vengrii, 2021)[101].
  • Malin kanzallizen kunnivomerkin komandor (Mali, 2023)[102].
  • I astien Kunnivo da maineh -kunnivomerki (Abhazii, 2023)[103].
  • Komandoru[104] Žerebcan kunnivomerki (Burkina-Fason korgevin palkindo, 2024)[105].

Konfessieloin palkindot:

  • Pyhän Moskovan kniäzin Daniil Moskovan II astien kunnivomerki (Ven’an pravosluavine kirikkö).
  • Pyhän Moskovan kniäzin Daniil Moskovan I astien kunnivomerki (Ven’an pravosluavine kirikkö, 2010)[106].
  • Prepodobnoin Sergii Radonežskoin I astien kunnivomerki (2015).
  • Pyhien apostoloin Pedrin da Puavilan I astien kunnivomerki (Antiohien pravosluavine kirikkö, 27. tuhukuudu)[107].
  • Pyhän suuren kniäzin Aleksandr Nevskoin I astien kunnivomerki — panokses kirikkö-valdivollizien välilöin kehitändäh (Ven’an pravosluavine kirikkö, 21. kevätkuudu 2025)[108].

Arvonimet:

  • Ven'an Federacien diplomuattizen palvelun arvostettu ruadai (22. kevätkuudu 2004) — suures panokses Ven’an Federacien ulgopoliittizen kursan kehitändäh da todevutandah[109].
  • Managuan kunnivokanzalaine (Nikaragua)[110].
  • Gvatemalan kunnivokanzalaine (2010)[111].
  • Moskovan alovehen Noginskan piirin kunnivokanzalaine (2014)[112].

Muut palkindot:

  • Kollektiivizen turvalližuon sobimuksen yhtistyksen Kollektiivizen turvalližuon nevvoston kunnivokirjaine (20. talvikuudu 2011) — aktiivizes da tuloksellizes ruavos soda-poliittizen yhtesruavon kehittämizekse da tarkendamizekse Kollektiivizen turvalližuon sobimuksen yhtistyksen hantuzis[113].
  • Pyhän kniäzin Aleksandr Nevskoin yhteiskunnalline palkindo (Pyhän kniäzin Aleksandr Nevskoin yhteiskunnalline palkindo juandukomitiettu, 2014) — arvoruadolois diplomuattizes ruavos, kudaman tarkoituksennu on Ven’an kanzoinvälizien pozicieloin lujittamine[114].
  • Sergei Mihalkovan mustomedali (22. talvikuudu 2015, Ven’an kul’tuuran fondu)[115].
  • Eduard Volodinan nimine kanzalline palkindo "Valdukunnan kul’tuuru" — uskolližuos vellale da sluužbas Ižänmuan hyväkse (2015)[116].
  • Ven’a-armienielazen slavjuanoin instituutan arvokas kunnivomerki[117].

Huomavukset

  1. ↑ Bibliographisches Institut & F. A. Brockhaus, Wissen Media Verlag
  2. ↑ 1 2 Sergej Lawrow // Munzinger Personen (нем.)
  3. ↑ 1 2 Lavrov, Sergej Viktorovič // Czech National Authority Database
  4. ↑ Dramática jornada en Kiev: ya son los 198 civiles ucranianos muertos tras el ataque ruso
  5. ↑ Лаврову лестно сравнение с главой МИД СССР Громыко - Газета.Ru | Новости. www.gazeta.ru. Kačondan päivymiäry: 20. kevätkuudu 2022. Arhiviiruittu 20. kevätkuudu 2022
  6. ↑ Лавров Сергей Викторович. Лентапедия. Kačondan päivymiäry: 8. syvyskuudu 2007. Arhiviiruittu 13. heinykuudu 2012
  7. ↑ В 2005 году в Ереване, отвечая на вопрос о том, помогают ли ему в работе его армянские корни, Лавров ответил, что "корни у меня вообще-то грузинские — мой отец из Тбилиси, а вот кровь действительно армянская" — Елена Супонина У Сергея Лаврова грузинские корни, но армянская кровь Arhiivukoupii 16 kevätkuudu 2014 Wayback Machine // Время новостей: N°28, 18 февраля 2005
  8. ↑ Армяно-тбилисские корни Сергея Лаврова Arhiivukoupii 11 elokuudu 2020 Wayback Machine // "Georgian Times", 28.01.2008
  9. ↑ Министр иностранных дел Российской Федерации Arhiivukoupii 13 ligakuudu 2017 Wayback Machine // Официальный сайт МИД России
  10. ↑ Лавров Сергей Викторович. www.mid.ru. Kačondan päivymiäry: 16. elokuudu 2021. Arhiviiruittu 16. elokuudu 2021
  11. ↑ Распоряжение Президента Российской Федерации от 03.04.1992 г. № 153-рп «О заместителе Министра иностранных дел Российской Федерации». Kačondan päivymiäry: 23. pakkaskuudu 2020. Arhiviiruittu 28. kezäkuudu 2020
  12. ↑ Распоряжение Правительства Российской Федерации от 03.11.1994 № 1725-р - Сейчас.ру. www.lawmix.ru. Kačondan päivymiäry: 23. pakkaskuudu 2020. Arhiviiruittu 28. kezäkuudu 2020
  13. ↑ Официальный сайт МИД РФ. Лавров Сергей Викторович. Kačondan päivymiäry: 16. kevätkuudu 2016. Arhiviiruittu originualaspäi 27. sulakuudu 2016
  14. ↑ Kremlin.ru. Рабочая встреча с Председателем Правительства Дмитрием Медведевым (ru). Arhiviiruittu 30 ligakuudu 2020 .
  15. ↑ Правительство РФ подало в отставку. www.interfax.ru. Kačondan päivymiäry: 15. pakkaskuudu 2020. Arhiviiruittu 15. pakkaskuudu 2020
  16. ↑ Президент подписал указы о назначении членов Правительства Российской Федерации и директоров служб. kremlin.ru (14. oraskuudu 2024). Kačondan päivymiäry: 14. oraskuudu 2024.
  17. ↑ Зубков стал замом Шувалова в экономической правительственной комиссии Arhiivukoupii 17 ligakuudu 2010 Wayback Machine. zaks.ru, 12.01.2010.
  18. ↑ Шойгу, Лавров и Пучков возглавили рейтинг самых лучших министров РФ. www.interfax.ru. Kačondan päivymiäry: 20. kevätkuudu 2022. Arhiviiruittu 3. talvikuudu 2020
  19. ↑ Лавров стал самым упоминаемым министром России в 2018 году. life.ru (30 янв. 2019 г.).
  20. ↑ Изотов, Сергей Сергей Лавров возглавил медиарейтинг министров в 2016 году. Известия (27 янв. 2017 г.). Kačondan päivymiäry: 21. pakkaskuudu 2020. Arhiviiruittu 28. syvyskuudu 2020
  21. ↑ Gazeta.ru, 21 марта 2017. День рождения Сергея Лаврова. Kačondan päivymiäry: 22. kevätkuudu 2017. Arhiviiruittu 20. heinykuudu 2018
  22. ↑ Дарья Зарембо. Лавров, Шойгу, Шмелева и Проценко отказались от думских мандатов «Единой России». iz.ru (29. syvyskuudu 2021). Kačondan päivymiäry: 6. ligakuudu 2021. Arhiviiruittu 6. ligakuudu 2021
  23. ↑ ТАСС, 21 ноября 2022. Польша выступила за максимальную изоляцию России, в том числе на площадке ОБСЕ. Варшава отказала главе МИД РФ Сергею Лаврову в возможности участвовать в 29-м заседании Совета министров иностранных дел организации
  24. ↑ РБК, 2 марта 2023. Лавров и Блинкен увиделись впервые с июля. Сергей Лавров и Энтони Блинкен увиделись впервые со встречи глав МИД G20 в Индонезии
  25. ↑ Известия, 1 декабря 2023. Председатель ОБСЕ назвал исчерпанной дискуссию об исключении РФ
  26. ↑ Коммерсантъ, 9 апреля 2024. Россия и Китай сошлись в противодействии. Сергей Лавров обсудил в Пекине совместную борьбу за многополярный миропорядок
  27. ↑ Коммерсантъ, 6 июня 2024. Сергея Лаврова обожгло африканским теплом. Глава МИД России впервые посетил Буркина-Фасо и Чад
  28. ↑ ТАСС, 5 июня 2024. Что известно об отношениях России и Буркина-Фасо
  29. ↑ Российская газета, 6 июня 2024. Почему визит Сергея Лаврова принесет удачу народу Чада
  30. ↑ Комитет Почетных членов Императорского Православного Палестинского Общества. Kačondan päivymiäry: 21. heinykuudu 2013. Arhiviiruittu originualaspäi 22. syvyskuudu 2013
  31. ↑ Попечительский совет. Kačondan päivymiäry: 26. kevätkuudu 2016. Arhiviiruittu 24. kevätkuudu 2016
  32. ↑ Структура министерства (недоступная ссылка)
  33. ↑ С. Лавров - «Почетный доктор РТСУ». www.toptj.com. Kačondan päivymiäry: 20. kevätkuudu 2022. Arhiviiruittu 26. kezäkuudu 2020
  34. ↑ Акталов, Аскар Сергей Лавров стал почетным доктором Кыргызско-Российского Cлавянского университета (5 апр. 2012 г.). Kačondan päivymiäry: 4. oraskuudu 2020. Arhiviiruittu 25. kezäkuudu 2020
  35. ↑ Роман Фандорин. МГИМО остался без попечителей (неопр.). Газета «DAILY» — Новости России и мира (13. sulakuudu 2022). Kačondan päivymiäry: 23. ligakuudu 2022. Arhiviiruittu 23. ligakuudu 2022
  36. ↑ Попечительский совет МГИМО. mgimo.ru. Kačondan päivymiäry: 16. elokuudu 2021. Arhiviiruittu 19. tuhukuudu 2020
  37. ↑ Лавров Сергей Викторович. waterslalom.ru. Kačondan päivymiäry: 16. elokuudu 2021. Arhiviiruittu 16. elokuudu 2021
  38. ↑ Редколлегия. США и Канада: экономика, политика, культура. Kačondan päivymiäry: 16. elokuudu 2021. Arhiviiruittu 16. elokuudu 2021
  39. ↑ Армения и Турция договорились молча // По совету Сергея Лаврова Arhiivukoupii 17 ligakuudu 2009 Wayback Machine. // Коммерсантъ : газета. — № 189/П (4244). — 12.10.2009.
  40. ↑ Стенограмма выступления Министра иностранных дел России С. В. Лаврова на приёме по случаю православной Пасхи, Москва, 28 а Arhiivukoupii 3 talvikuudu 2013 Wayback Machine // МИД России, 28.04.2011
  41. ↑ Consolidated text: Council Regulation (EU) No 269/2014. Eur-Lex.
  42. ↑ UK Government sanctions Vladimir Putin and Sergey Lavrov (англ.). GOV.UK. Kačondan päivymiäry: 12. kezäkuudu 2023. Arhiviiruittu 12. kezäkuudu 2023
  43. ↑ The UK Sanctions List (англ.). GOV.UK (6. kezäkuudu 2023). Kačondan päivymiäry: 12. kezäkuudu 2023. Arhiviiruittu 7. heinykuudu 2020
  44. ↑ Канада вводит санкции против Путина, Лаврова и Герасимова. Коммерсантъ (26. tuhukuudu 2022). Kačondan päivymiäry: 12. kezäkuudu 2023. Arhiviiruittu 25. tuhukuudu 2022
  45. ↑ Министр иностранных дел Российской Федерации. Официальный сайт МИД России. Kačondan päivymiäry: 4. heinykuudu 2010. Arhiviiruittu 9. tuhukuudu 2012
  46. ↑ 1 2 Оксана Кравчук. Лавровый венок (Arhiivukoupii 17 kylmykuudu 2015 Wayback Machine) // Vogue.
  47. ↑ Татьяна Маркина. Christie’s представил новый офис и нового директора Arhiivukoupii 11 syvyskuudu 2015 Wayback Machine // The Art Newspaper Russia, 27.02.2015.
  48. ↑ Ирина Парфентьева. Экс-президент А1 Александр Винокуров основал собственную инвестгруппу Arhiivukoupii 19 oraskuudu 2017 Wayback Machine // РБК, 13.05.2017.
  49. ↑ Анна Дерябина. Вернуть лидерство: как зять Сергея Лаврова строит крупнейший фармбизнес Arhiivukoupii 11 tuhukuudu 2016 Wayback Machine // РБК, 08.02.2016.
  50. ↑ Олег Трутнев. Александр Винокуров сделает привики Arhiivukoupii 19 oraskuudu 2017 Wayback Machine // Коммерсантъ, № 85 от 17.05.2017, с. 12.
  51. ↑ Министр Сергей Лавров Arhiivukoupii 8 kevätkuudu 2021 Wayback Machine // Российская газета.
  52. ↑ Сергей Лавров министр иностранных дел, семья и дети, фото (Arhiivukoupii 14 heinykuudu 2014 Wayback Machine) // Pomadama.
  53. ↑ Лавров сообщил, что его дочь живёт в России Arhiivukoupii 7 sulakuudu 2016 Wayback Machine // РИА Новости.
  54. ↑ РИА Новости, 22 апреля 2015. Лавров сообщил, что его дочь живет в России
  55. ↑ Гимн. mgimo.ru. Kačondan päivymiäry: 5. sulakuudu 2022. Arhiviiruittu 8. sulakuudu 2022
  56. ↑ Как это было… — Федерация гребного слалома России. Kačondan päivymiäry: 3. elokuudu 2014. Arhiviiruittu 8. elokuudu 2014
  57. ↑ Биография Сергея Лаврова. ria.ru (19. kezäkuudu 2021). Kačondan päivymiäry: 20. elokuudu 2021. Arhiviiruittu 20. elokuudu 2021
  58. ↑ Лавров рассказал о пользе мыслей про «Спартак» при сложных переговорах. lenta.ru.
  59. ↑ Лавров: Народная футбольная лига будет тесно сотрудничать с РФС | РИА Новости. Kačondan päivymiäry: 27. kevätkuudu 2016. Arhiviiruittu 27. kevätkuudu 2016
  60. ↑ Указ Президента Российской Федерации от 17.03.2020 № 186 ∙ Официальное опубликование правовых актов ∙ Официальный интернет-портал правовой информации. publication.pravo.gov.ru. Kačondan päivymiäry: 21. kevätkuudu 2020. Arhiviiruittu 21. kevätkuudu 2020
  61. ↑ Указ Президента Российской Федерации от 21 марта 2025 года № 160 "О награждении орденом Святого апостола Андрея Первозванного Лаврова С. В."
  62. ↑ Указ Президента Российской Федерации от 21 марта 2015 года № 146 "О награждении орденом "За заслуги перед Отечеством" I степени Лаврова С. В." Arhiivukoupii 23 kevätkuudu 2015 Wayback Machine // publication.pravo.gov.ru, 23 марта 2015 года
  63. ↑ Совещание с российскими послами и постоянными представителями в международных организациях Arhiivukoupii 15 heinykuudu 2010 Wayback Machine // Kremlin.Ru, 12 июля 2010 года
  64. ↑ Указ Президента Российской Федерации от 21 марта 2005 года № 308 «О награждении орденом „За заслуги перед Отечеством“ III степени Лаврова С. В.» Kačondan päivymiäry: 4. talvikuudu 2016. Arhiviiruittu 20. talvikuudu 2016
  65. ↑ Указ Президента Российской Федерации от 12 мая 1998 года № 552 «О награждении государственными наградами Российской Федерации сотрудников Министерства иностранных дел Российской Федерации». Kačondan päivymiäry: 4. talvikuudu 2016. Arhiviiruittu 20. talvikuudu 2016
  66. ↑ Указ Президента Российской Федерации от 21 июня 1996 года № 973 «О награждении государственными наградами Российской Федерации». Kačondan päivymiäry: 4. talvikuudu 2016. Arhiviiruittu 26. elokuudu 2016
  67. ↑ Текст решения. Kačondan päivymiäry: 14. oraskuudu 2015. Arhiviiruittu 18. oraskuudu 2015
  68. ↑ Распоряжение Правительства Российской Федерации от 20.03.2020 № 673-р ∙ Официальное опубликование правовых актов ∙ Официальный интернет-портал правовой информации. publication.pravo.gov.ru. Kačondan päivymiäry: 23. kevätkuudu 2020. Arhiviiruittu 23. kevätkuudu 2020
  69. ↑ Распоряжение Президента Российской Федерации от 8 марта 2010 года № 138-рп «О награждении Почетной грамотой Президента Российской Федерации Лаврова С. В.» Kačondan päivymiäry: 4. talvikuudu 2016. Arhiviiruittu 20. talvikuudu 2016
  70. ↑ uristu.com - Domain Name For Sale. dan.com. Kačondan päivymiäry: 5. sulakuudu 2022. Arhiviiruittu 1. sulakuudu 2022
  71. ↑ Распоряжение Президента Российской Федерации от 27 сентября 2005 года № 441-рп «О поощрении Лаврова С. В. и Тимошкина М. Е.» Kačondan päivymiäry: 4. talvikuudu 2016. Arhiviiruittu 20. talvikuudu 2016
  72. ↑ Распоряжение Президента Российской Федерации от 20 марта 2000 года № 83-рп «О поощрении Лаврова С. В.» Kačondan päivymiäry: 4. talvikuudu 2016. Arhiviiruittu 20. talvikuudu 2016
  73. ↑ Распоряжение Президента Российской Федерации от 27 октября 1994 года № 546-рп «О поощрении работников, обеспечивших подготовку встреч на высшем уровне на о. Корфу и в Неаполе». Kačondan päivymiäry: 4. talvikuudu 2016. Arhiviiruittu 20. talvikuudu 2016
  74. ↑ Постановление Губернатора Московской области от 12 марта 2010 года № 25-ПГ «О награждении знаком отличия „За заслуги перед Московской областью“». Kačondan päivymiäry: 4. talvikuudu 2016. Arhiviiruittu originualaspäi 20. talvikuudu 2016
  75. ↑ Кавалеры Ордена Республики Саха (Якутия) «Полярная звезда» — список награждённых. Kačondan päivymiäry: 15. syvyskuudu 2014. Arhiviiruittu 3. kylmykuudu 2013
  76. ↑ Цуканов наградил главу МИДа орденом "За заслуги перед Калининградской областью" Arhiivukoupii 3 tuhukuudu 2016 Wayback Machine / ИА "Мангазея"
  77. ↑ Назарбаев наградил министров России. Kačondan päivymiäry: 8. heinykuudu 2007. Arhiviiruittu originualaspäi 3. kylmykuudu 2013
  78. ↑ Лавров награждён почётной медалью ООН. Kačondan päivymiäry: 8. heinykuudu 2007. Arhiviiruittu 7. kevätkuudu 2012
  79. ↑ Указ Президента Республики Беларусь от 2 июня 2006 года № 370 «О награждении С. В. Лаврова орденом Дружбы народов». Kačondan päivymiäry: 9. heinykuudu 2022. Arhiviiruittu 26. tuhukuudu 2022
  80. ↑ Министр иностранных дел России Сергей Лавров награждён орденом Дружбы народов. Kačondan päivymiäry: 8. heinykuudu 2007. Arhiviiruittu originualaspäi 27. syvyskuudu 2007
  81. ↑ Постановление Совета МПА СНГ 13.05.2007 № 19. Kačondan päivymiäry: 8. sulakuudu 2010. Arhiviiruittu originualaspäi 5. pakkaskuudu 2012
  82. ↑ Персональная страница. www.c-society.ru. Kačondan päivymiäry: 8. heinykuudu 2007. Arhiviiruittu 28. syvyskuudu 2007
  83. ↑ Лавров награждён высшим орденом Перу. Kačondan päivymiäry: 24. kylmykuudu 2008. Arhiviiruittu originualaspäi 11. pakkaskuudu 2012
  84. ↑ Ответное слово Министра иностранных дел России С.В.Лаврова на церемонии вручения ему награды Социалистической Республики Вьетнам ордена Дружбы в Ханое 25 июля 2009 года. Посольство Российской Федерации в Социалистической Республике Вьетнам. Kačondan päivymiäry: 25. kevätkuudu 2011. Arhiviiruittu originualaspäi 11. pakkaskuudu 2012
  85. ↑ Указ О награждении Орденом Почета Сергея Лаврова - Министра иностранных дел РФ. cominf.org (21 мар. 2010 г.). Kačondan päivymiäry: 13. talvikuudu 2016. Arhiviiruittu 20. talvikuudu 2016
  86. ↑ Указы Президента Республики Армения - Документы - Президент Республики Армения. www.president.am. Kačondan päivymiäry: 28. oraskuudu 2020. Arhiviiruittu 26. kezäkuudu 2020
  87. ↑ KM.RU - новости, экономика, автомобили, наука и техника, кино, музыка, спорт, игры, анекдоты, курсы валют | KM.RU. www.km.ru. Kačondan päivymiäry: 20. kevätkuudu 2022. Arhiviiruittu 29. syvyskuudu 2011
  88. ↑ Назарбаев вручил награду главе МИД РФ Сергею Лаврову. regnum.ru. Kačondan päivymiäry: 4. oraskuudu 2020. Arhiviiruittu 27. kezäkuudu 2020
  89. ↑ Ордена по разнарядке. Kačondan päivymiäry: 10. heinykuudu 2008. Arhiviiruittu originualaspäi 30. sulakuudu 2008
  90. ↑ Церемония вручения Лаврову ордена Сербского знамени. RT на русском. Kačondan päivymiäry: 12. talvikuudu 2016. Arhiviiruittu 13. talvikuudu 2016
  91. ↑ Указ Президента КР от 16 июня 2017 года УП № 115 "О награждении государственными наградами Кыргызской Республики". cbd.minjust.gov.kg. Kačondan päivymiäry: 28. oraskuudu 2020. Arhiviiruittu 27. kezäkuudu 2020
  92. ↑ Лавров и Песков получили высшие государственные награды Киргизии. www.interfax.ru. Kačondan päivymiäry: 20. kevätkuudu 2022. Arhiviiruittu 14. sulakuudu 2021
  93. ↑ Лаврову вручили орден Республики Сербской — РИА Новости, 21.09.2018. Kačondan päivymiäry: 30. sulakuudu 2020. Arhiviiruittu 25. kezäkuudu 2020
  94. ↑ Лавров удостоен государственной награды Сан-Марино. ТАСС. Kačondan päivymiäry: 27. kevätkuudu 2019. Arhiviiruittu 27. kevätkuudu 2019
  95. ↑ Тасмагамбетов вручил Лаврову юбилейную медаль "25 лет Независимости РК". baigenews.kz.
  96. ↑ О награждении Лаврова Сергея Викторовича орденом «Дўстлик». uza.uz (21 мар. 2020 г.). Kačondan päivymiäry: 20. kevätkuudu 2022. Arhiviiruittu 18. oraskuudu 2021
  97. ↑ О поздравительном послании министру иностранных дел Российской Федерации Сергею Лаврову. Kačondan päivymiäry: 21. kevätkuudu 2020. Arhiviiruittu 21. kevätkuudu 2020
  98. ↑ О награждении орденом «Барыс» І степени Лаврова С.В. — Официальный сайт Президента Республики Казахстан. www.akorda.kz. Kačondan päivymiäry: 21. kevätkuudu 2020. Arhiviiruittu 21. kevätkuudu 2020
  99. ↑ Лаврову вручили высшую награду Кипра. aif.ru (8 сент. 2020 г.). Kačondan päivymiäry: 8. syvyskuudu 2020. Arhiviiruittu 8. syvyskuudu 2020
  100. ↑ Мохаммед бен Заид принял министра иностранных дел России. Kačondan päivymiäry: 20. talvikuudu 2021. Arhiviiruittu 20. talvikuudu 2021
  101. ↑ A Magyar Érdemrend középkeresztje a csillaggal. Kačondan päivymiäry: 29. kylmykuudu 2022. Arhiviiruittu 6. heinykuudu 2022
  102. ↑ Лавров получил степень командора национального ордена Мали. Kačondan päivymiäry: 8. tuhukuudu 2023. Arhiviiruittu 8. tuhukuudu 2023
  103. ↑ Бжания наградил орденом "Ахьдз-Апша" I степени Сергея Лаврова. Kačondan päivymiäry: 24. kevätkuudu 2023. Arhiviiruittu 24. kevätkuudu 2023
  104. ↑ https://ria.ru/20240605/nagrada-1950770448.html. РИА (5. kezäkuudu 2024). Kačondan päivymiäry: 6. kezäkuudu 2024.
  105. ↑ Лавров получил от президента Буркина-Фасо орден Жеребца. РБК (5. kezäkuudu 2024). Kačondan päivymiäry: 5. kezäkuudu 2024.
  106. ↑ Святейший Патриарх Кирилл встретился с членами Коллегии Министерства иностранных дел России / Новости / Патриархия.ru. www.patriarchia.ru. Kačondan päivymiäry: 30. talvikuudu 2010. Arhiviiruittu 1. pakkaskuudu 2011
  107. ↑ Патријарх Јован Х одликовао Сергеја Лаврова орденом Свeтих Петра и Павла. Православие.Ru.
  108. ↑ Патриарх Кирилл наградил Лаврова орденом Александра Невского, AiF. Дата обращения: 21 kevätkuudu 2025.
  109. ↑ Указ Президента Российской Федерации от 22 марта 2004 года № 385 «О награждении государственными наградами Российской Федерации сотрудников Министерства иностранных дел Российской Федерации». Kačondan päivymiäry: 4. talvikuudu 2016. Arhiviiruittu 16. syvyskuudu 2016
  110. ↑ Сергей Лавров стал почетным гражданином Манагуа. kp.ru (15 февр. 2010 г.). Kačondan päivymiäry: 5. sulakuudu 2022. Arhiviiruittu 5. sulakuudu 2022
  111. ↑ Глава МИД России стал почетным гражданином Гватемалы. Kačondan päivymiäry: 27. kevätkuudu 2016. Arhiviiruittu 6. sulakuudu 2016
  112. ↑ Почетные граждане на официальном сайте администрации района. Kačondan päivymiäry: 27. kevätkuudu 2016. Arhiviiruittu originualaspäi 8. sulakuudu 2016
  113. ↑ Рішення Ради колективної безпеки Організації Договору про колективну безпеку про нагородження Почесною грамотою Ради колективної безпеки Організації Договору про колективну безпеку. zakon.rada.gov.ua.
  114. ↑ Святейший Патриарх Кирилл возглавил заседание Попечительского совета программы «Александр Невский» / Видеоматериалы / Патриархия.ru. www.patriarchia.ru. Kačondan päivymiäry: 24. syvyskuudu 2014. Arhiviiruittu 24. syvyskuudu 2014
  115. ↑ «Мудрый, веселый, верный». portal-kultura.ru. Kačondan päivymiäry: 20. kevätkuudu 2022. Arhiviiruittu 12. kezäkuudu 2021
  116. ↑ Лаврову вручили премию Союза писателей России «Имперская культура» | РИА Новости. Kačondan päivymiäry: 19. pakkaskuudu 2016. Arhiviiruittu 21. pakkaskuudu 2016
  117. ↑ Посол России в Армении награждён орденом Российско-армянского университета (недоступная ссылка)

Linkat

Lähteh - "https://olo.ruwiki.ru/w/index.php?title=Lavrov_Sergei_Viktorovič&oldid=126213601"