Pitkänrannan V. F. Sebinan nimine kodialovehmuzei

On otettu Рувики-späi
Gerb-icon.png

Ven'an Federacien kul'tuuruministerstvu

Arrow-Right.png
Gerb-big.png
Ven'an Federacien kul'tuuruministerstvu
Kul'tuuran municipualub'udžiettulaitos «Pitkänrannan Vasilii F'odorovič Sebinan nimine kodialovehmuzei»
Питкяранта, музей, вид 2.jpg
Perustandan päivymiäry 1969
Perustai Sebin Vasilii F'odorovič
Olopaikku  Karjal
Adressi

186810, Ven'an Federacii, Karjalan tazavaldu, Pitkyrandu, Leninan uuličču, № 46

 Ven'anmua
Johtai Kisel’ova Natalja Dmitrijevna

Pitkänrannan V. F. Sebinan nimine kodialovehmuzei (ven. Питкярантский краеведческий музей имени Василия Фёдоровича Себина, lyh. ven. МБУК «Питкярантский краеведческий музей им. В. Ф. Себина») on Karjalan tazavallan kul'tuuran municipualub'udžiettulaitos. Muzei on Pitkänrannan linnas, Leninan uuličal, kois № 46[1][2].

Muzei perustettih vuvvennu 1969[3].

Muzein histourii

Vuozinnu 1950 Pitkäsrannas toimi "Ruskieloin jälgitutkijoin kerho", luadi da johti sidä Suuren Ižänmuallizen voinan veteruanu Sebin Vasilii F’odorovič[4]. Vasilii Sebin oli roinnuhes 7. pakkaskuudu vuvvennu 1925 Voulogdan alovehen Čerepoveckan piirin Hmelina-kyläs. 19-vuodehizennu merijalguvägimiehenny otti ozua Norviegien Kirkinesan meriportan piäständybojuloih Karjalan frontan hyokkävysoperacien aigua Zapol’arjes ligakuus vuvvennu 1944[5].

Vasilii Sebin ruadoi Pitkäsrannas školas № 1. Sebin tutki Karjal-suomelazen socialistizen nevvostotazavallan Pitkänrannan piirin vojennoin komissuariatan vuvvennu 1941 kučuttuloin saldattoin luvetteluu, häi sellitteli heijän tuliedu elaigua, ozua. Sadoi kirjazii työndi Vasilii F’odorovič niilöile, ken oli piästämäs Karjalua Karjalan frontan hyokkävysoperacien aigua heinykuus vuvvennu 1944[5].

Kerho keräi histouriellizii voinua koskijoi tiedoloi, mit roittih muzein varaston pohjakse. Luadogan pohjasrannikon piirilöis da Leningruadan alovehel, Viborgas, Tihvinäs, Lodienois  (ven.) (olo. da toizis kohtis tutkimusmatkoin aigua kerätyt ezinehet saneltih bojulois Pitkänrannan piiris Talvivoinan (1939—1940) da Suuren ižänmuallizen voinan aigua[6].

29. kezäkuudu vuvvennu 1969 Nevvostoliiton kommunistizen partien piirikomitietan johtokunnan piätökses perustettih "Bojukunnivon muzei" Pitkänrannan školan № 1 tyveh[4]. Vasilii Sebin oli kodialovehmuzein enzimäzenny johtajannu, häi luadi "Musto da suru" da "Tulihizet virstat" -mustelu- da dokumetukogomukset Talvi- da Suures Iäänmuallizes voinis, kuului järjestäjien joukkoh, kuadai nosti Talvivoinal kuadunuzien mustokse Surunristu -mustopačastu[6].

Muzein enzimäzen kymmenen vuvven aigua kerättih enämbi 1 600 ezinehty. Vuozien 1939—1940 da 1941—1944 Pitkänrannan piirin bojuloi koskijoin dokumentoin da materjualoin keriändiä jatkettih ielleh[6].

Muzein taloi on suomelazen arhitektuuran ХХ vuozisuan enzimäzen puoliškon histourielline mustomerki. Taloin nostettih kučutut germuanielazet rakendajat Ruočin arhitektoran projektua myö. Koin ižändy oli vuvvennu 1982 rodivunnuh aptiekkari Frederik Ernst Vallden, kudai loppi Kuopion klassiellizen gimnuazien. Hänes rodih korgeiammattineroine farmaceftu. Opastundan jällel häi eli Pitkäsrannas, sai luvan pidiä aptiekkua Impilahtes[3].

Vallden oli mečästäjien seuran piälikönny, johti školan opastujien vahnembien nevvostuo sego otti ozua vahnembien nevvoston skautoin Luadogan brihat -yhtistyksen toimindah, oligi kirikköprihodan johtokunnas. Talvivoinua vaste Valldenan pereh ajoi iäre koispäi. Suuren Ižänmuallizen voinan aigua muzein talois oli suomelazien Karjalan armien kuvvenden korpusan štuabu. Nevvostoliiton aigua eri vuozinnu talois oldih geolougoin tutkimusjoukon haldivo, lapsien päivykodi, pionieroin taloi[3].

Vuodessah 1939 Vallden eli muzein talois yhtes oman perehenke, vuvvennu 2009 yksi hänen bunukois kävyi Pitkährandah[7].

Muzei taloi on yksi Suurel Ižänmuallizel voinal elohjiännyzis Pitkäsrannas. Taloi on nostettu monoliitturaudubetonas, seinien välih on pandu lämmänpidäjiä materjualua. Säilyi ruadai kattil, enne voinanaiguine lämmityssistiemu da syväinpuolizien rakendehien elementua. Taloin erinomazinnu kohtinnu ollah kivizet krinčat, kudamis ollah kahteh puoleh heittyjät pordahat da niilöin piäl teruassu čomendettuloin käziardozienke[3].

Taloi da sit ymbäri olii aloveh ollah yhtel gektuaral muadu, muzein pinduala on 720,1 nellikkömetrii, sydämes on kaheksa ozutteluzualua da suuri ezizualu[3]. Muzein taloi kuuluu tazavallan histourien da kul’tuuran mustomerkilöin luvetteluh[6].

Vuvvennu 1991 Bojukunnivon muzei sai Pitkänrannan linnan histourii- da kodialovehmuzei -stuatusan[4].

Vuvvennu 2003 muzeile annettih sen perustajan Vasilii F’odorovič Sebinan nimi[4].

Kävyjiä vuvves keskimiärin on enämbi 5 tuhattu hengie. Laitoksen pindualat: ozutteluzualoin — 244,2 nellikkömetrii, siirdyjien ozutteluloin — 15,5 nellikkömetrii, varastoloin — 19, 1 nellikkömetrii, puuston — 1 gektuaru[1]. Muzein johtajannu on Dmitrii Jurjevič Trošin[6].

Muzein ozuttelut

Muzein ozutteluzualat sanellah Pitkänrannan čupun voinuhistouries, kaivostevolližuon kehitykses, bumuaguzavodan histouries, Luadogan pohjasrannikon luonnos da muanruadajan perindöllizes argielokses[8].

Muzein kahteh kerrokseh sijoitettih 10 ozutteluu:

  • "Linnan histourii on Zavodan histourii" bumuaguzavodas;
  • "Tundematoi voinu" (1939—1940) Suomen da Ruskien armieloin bojulois Toizen muailman voinan aigua[9];
  • "Afganistuanu, olet suurembi, migu on meigän vellalližus…", sie ezil pandih dokumentua, fotokartočkua da videomaterjualua;
  • "Pitkänrannan kivilöin starinat";
  • "Luadogan rannikon eläinmuailmu";
  • "Vahnu Pitkyrandu";
  • "Pitkänrannan piirin luondo";
  • Čomendus- da taidoluomisruado (käziruavot);
  • "Luadogan kivikaglučomendus";
  • "Hänen nimeh" on omistettu muzein perustajale V. F. Sebinale, ozuttelu sanelougi ečindyjoukkoloin ruavos (merkile on pandu nevvostolazen saldatan 73 kalmua Pitkänrannan piirin alovehel) da toizis aihielois[9][7].

Erähäs ozutteluzualas on pandu ezile Vahnanaigaine kodi -ozuttelu, kudai sanelou E. Valldenan endizen aptiekan histouriellizes talois, Kodine hierus -ozutteluh kačottavakse pandih kodiveššii, ruadobrujua, päčin malli vahnanaigazien receptoinke da muudugi[9][1].

Ozuttelut tuttavutetah kaččojii kaivostevolližuon alguagjah da sen kehitykseh, Luadogan rannikon eläinmuailmah, muanruadajan elokseh, voinuhistourieh da neroniekkoin käziruadoloih sego tytti-bovan histourieh[1].

Muzein keräilemät

Täkse päiviä muzein varaston keräilemäs ruokos on 9 523 ezinehty, kudamis perusvarastos — 5 084 ozutteluezinehty, tiijollizinnu da ylimiäräzinny — 4 439 ozutteluezinehty[4].

Muzein arvokkahimii keräilemii ollah:

  • Etnogruafielline keräilemy;
  • Tytti-bovan keräilemy;
  • Kaivostevolližuole omistettu Pitkänrannan kivien starinat -nimine keräilemy[9][1].

Muzein toimindu

Muzei omih kävyjih niškoi pidäy tuttavunduekskursieloi: "Tundematoi voinu 1939—1940", "Zavodan histourii on linnan histourii","Vezikierdo" čupun vienalazes bohatuos, "Kiven muailmu" Kitel’an granuattu-kives da Mursulan kivilouhimos, "Luadogan elätit da linnut", "Muinaine motiivu", "Urhomiehilöin alango" Nevvostoliiton da Suomen voinas, sego jogavuodehistu piduo: "Muzeiloin känzoinväline päivy", "Varakinskoit lugemizet", Muzeiloin yö da Taijon yö — kanzoinvälizii akcieloi da muudu[1].

Voitot da palkindot

Huomavukset

  1. ↑ 1 2 3 4 5 6 Краеведческий музей им. В. Ф. Себина (рус.). Музеи России © (8. pakkaskuudu 2024). Kačondan päivymiäry: 18. tuhukuudu 2025.
  2. ↑ Муниципальное учреждение культуры "Питкярантский городской краеведческий музей имени В.Ф. Себина" Питкярантского муниципального района. Государственный каталог Музейного фонда Российской Федерации. Kačondan päivymiäry: 13. kevätkuudu 2025.
  3. ↑ 1 2 3 4 5 Питкярантский городской музей имени В.Ф.Себина (рус.). © Приключения в Карелии. Kačondan päivymiäry: 18. tuhukuudu 2025.
  4. ↑ 1 2 3 4 5 Питкярантский городской краеведческий музей им. В.Ф. Себина (рус.). Культура.РФ ©. Kačondan päivymiäry: 18. tuhukuudu 2025.
  5. ↑ 1 2 Основатель Питкярантского музея Василий Себин (рус.). © «Республика» (7. pakkaskuudu 2015).
  6. ↑ 1 2 3 4 5 Питкярантский городской краеведческий музей им. В.Ф.Себина (рус.). © Национальный музей Республики Карелия. Kačondan päivymiäry: 18. tuhukuudu 2025.
  7. ↑ 1 2 Питкярантский краеведческий музей им. В.Ф.Себина (рус.). Карелия. Отдых в Карелии ©. Kačondan päivymiäry: 18. tuhukuudu 2025.
  8. ↑ История здания, © Travel-PTK (6 pakkaskuudu 2025). Kačondan päivymiäry: 19. tuhukuudu 2025.
  9. ↑ 1 2 3 4 Питкярантский краеведческий музей им. В.Ф. Себина – история и экспозиции (рус.). Легендарная Карелия. Kačondan päivymiäry: 18. tuhukuudu 2025.
  10. ↑ В 2024 году два музея Карелии благодаря господдержке получат современное оборудование (рус.). © Администрация главы Республики Карелия. Kačondan päivymiäry: 18. tuhukuudu 2025.

Linkat

Lähteh - "https://olo.ruwiki.ru/w/index.php?title=Pitkänrannan_V._F._Sebinan_nimine_kodialovehmuzei&oldid=126361279"