Kurkijoven kodialovehkeskus

On otettu Рувики-späi
Gerb-icon.png

Ven'an Federacien kul'tuuruministerstvu

Arrow-Right.png
Gerb-big.png
Ven'an Federacien kul'tuuruministerstvu
Kurkijoven kodialovehkeskus
Куркиёкский краеведческий центр.jpg
Perustandan päivymiäry 1999
Olopaikku

 Karjal

 Ven'anmua
Adressi 186734, Ven'an Federacii, Karjalan tazavaldu, Lahdenpohjan piiri, Kurkijoki, Joventagaine uuličču, 11
Johtai Marina Igorevna Petrova
Verkosivusto kirjazh.spb.ru

Kurkijoven kodialovehkeskus (ven. МКУБ «Куркиёкский краеведческий центр») on Karjalan tazavallan b'udžiettukul'tuurulaitos. Se on Lahdenpohjan piirin Kurkijoven kyläs Joventagazel uuličal, kodi № 11[1].

Muzei perustettih vuvvennu 1999[2].

Histourii

Kurkijoven kodialovehkeskus perustettih vuvvennu 1999. Se sai oman nimen Lahdenpohjan piirin histouriellizen keskuksen Kurkijoven mustokse[2].

Kurkijoven kodialovehkeskus on Lahdenpohjan piirin histouriellizes keskukses[3]. Se on XIX vuozisuan puuhizes talois, sie eli luonnontutkii, jägälien tutkii douhturi Veli Räsänen  (ven.) (olo.[2].

Keskuksen piätarkoituksii on Luadogan pohjasrannikon eläjien kul’tuuruperindön säilyttämine, tutkimine da käyttämine alovehen kehityksen piäresursannu[4].

Keskuksen ruadoloih kuuluu Lahdenpohjan piirin histourien, karjalazen rahvahan, ainehellizen kul’tuuran da luonnon tutkimine[2].

Kylmykuul vuvvennu 2001 keskukses piettih valdivolline kirjalepano da se sai juriidizen yksikön stuatusan — Municipualukul’tuurulaitos "Kurkijoven kodialovehkeskus"[4].

Keskuksen perustajannu on Lahdenpohjan piirin haldivo[4].

Keskuksen johtajannu on Marina Igorevna Petrova[1].

Ozuttelut

Muzein ozuttelulois on yheksä temuattistu ozastuo:

  • "Arheolougii", sih on kerätty ezinehii neolitas keskiaigassah: viikingoin aijan sekiroi  (ven.) (olo., keijähii, veiččii, fiibuloi, čieppilöinpidäjii, korvienpuhtastimii, rippučomenduksii, kudamii käyttih kylän alovehel da sen ymbäristöl;
  • XIX—XX vuozisualoin kodivehkehet — ezil on kangahahii, kuožaliloi, ut’ugoi, jauhinkivilöi, voiastieloi, huuhmaroi, koiskuvottuloi hurstiloi, magavosijoin reunukruuživoloi da käzipaikkoi;
  • Sepän ruado — ezil on seppien luajittuloi ruadobrujii: potkovoin, kirvehien, koukkuzien, kalapyvvyksien, muatalohusruadobrujien keräilemii.
  • Jägälien kuningaskundu — ezil on kuvii kuulužan jägälien tutkijan douhturi Veli Räsäzen pereharhiivaspäi. Tutkii eli sit samazes talois, kus nygöi on muzei. Rahvahan huomavuo äijäl kiinitetäh Karjalan jägälien keräilemy, jägäläh mujutetun villan keräilemy, tiijot jägälien käytändäs syömizien valmistajes;
  • Meččysuarnu — ezil on taidoilijoin T. Knišan da S. Požarickoin tevoksii, net on luajittu Kalevala-eeposan mugah. Puuvestokset on luajittu koivun pahkois da hagolois;
  • Olgipunondu — ezil on neroniekkoin punottuloi valmistehii Kil’polan suarelpäi, O. M. Sokolovan da J. Mišul’skoin iččeh kazvatettuloin ruis-, nižu-, kagruolgilois luajittuloin valmistehien keräilemy. Tämä punondutaba on tuttu Karjalas, Suomes da toizis luodehpuolen kohtis;
  • Vuvven 1941 kezä. Zualas on tieduo Luadogan rannikon rajanvardoiččijois urhomiehis, sie raja-alovehel mendih kovat torat, ezil on bojuloin kuavua, painomaterjualua, toratanderil löyttylöi vehkehii;
  • Souhozan johtajan ruadoperti — se on ruadoperti, kudamas ezil on kirjalližus žiivatan- da kazviloinkazvatandas, kunnivokirjazii da diplomoi, Kurkijoven souhozan ruadajien kuvii, souhozu ruadoi vuozissah 1990;
  • Vuozien 1960 školakluassu — školan kirjutuslaudu, stolat, sulgukirjuttimet, seinylehtet, tetratit da opastuskniigat suatetah meidy vuozien 1960 agah[5].

Heinykuul vuvvennu 2020 avattih uuzi alalline ozuttelu "Кirjalat. 7 runuo", se sanelou Luadogan luodehrannikon keskiaijan histouries: kirjalois, viikingoin kalmas Kurkijoves, mi oli Lopotti-linnoitusmäil läs tuhattu vuottu tagaperin da muus[2].

Toimindu

Muzeis pietäh ekskursieloi: "Kirjaž-Kronoborg-​Kurkijogi", "Jägälien kuningaskundu", "Muinaine Karjal Luadogan rannoil", "Teodor Švindtan jälgilöi myöte", "Karjalan Luadogan rannikon luondo", "Jiätiköt Luadogan rannikol", "Matku kivenleikkuajien kylii myöte"[5].

Muzeih tulluzih nähte luajitah muasteripajoi — opastetah kudomah kangahal, pirral da lastuzil, nieglomah yhtel nieglal, kezriämäh da kataimah villua, nieglomah ylen suurdu alastu Luadogan rannikon legenduarizeh ylen suureh mieheh Meteliläzeh nähte[5].

Muzein puustoalovehel ollah Kurki-art-tilat kurrenke, aittu "Tedren händy" muasteripajoin pidämizekse, lapsien čuppu muzein opastusprogrammoih nähte arheolougizen hiekkujuaššiekanke. Heinykuul-elokuul keskukses pietäh heinargie, kudaman aigah tuttavutetah heinän ardoloil da seibähis kuivuandan taboih, kagran, nižun, rugehen, ozran, pelvahan kylvändäh[5].

Keskus muvvostau piiris pienien muzein verkon: jägälien muzein, suomelazen arhitektoran Lars Sonkan  (ven.) (olo. muzein, Tervajärven, Hiitolan kylien muzeit[5].

Huomavukset

  1. ↑ 1 2 Государственный каталог Музейного фонда Российской Федерации (рус.). Госкаталог.РФ ©. Kačondan päivymiäry: 10. pakkaskuudu 2025.
  2. ↑ 1 2 3 4 5 Куркиёкский краеведческий центр (рус.). Музеи России © (8. pakkaskuudu 2024). Kačondan päivymiäry: 10. pakkaskuudu 2025.
  3. ↑ Куркиекский краеведческий центр (рус.). Культура.РФ ©. Kačondan päivymiäry: 10. pakkaskuudu 2025.
  4. ↑ 1 2 3 Куркиёкский краеведческий центр (рус.). © Национальный музей республики Карелия. Kačondan päivymiäry: 10. pakkaskuudu 2025.
  5. ↑ 1 2 3 4 5 Кирьяж (рус.). «Кирьяж» Краеведский центр п. Куркиеки.. Kačondan päivymiäry: 10. pakkaskuudu 2025.

Linkat

Lähteh - "https://olo.ruwiki.ru/w/index.php?title=Kurkijoven_kodialovehkeskus&oldid=126357999"