Karjalan tazavallan rahvahan opastuksen muzei

On otettu Рувики-späi
Karjalan tazavallan rahvahan opastuksen muzei
Карельский институт развития образования.jpg
Perustandan päivymiäry 1981
Olopaikku

 Petroskoi

 Ven'anmua
Adressi 185005 Karjalan tazavaldu, Petroskoi, Pravdan uuličču, taloi № 31
Johtai Kondratjev Vasilii Grigorjevič

Karjalan tazavallan rahvahan opastuksen muzei (ven. Музей истории народного образования Республики Карелия) on Karjalan tazavallan valdivollizen avtonoumizen ammatillizen "Karjalan opastuksen kehitysinstituuttu" -ližäopastuslaitoksen struktuuruozastoloi. Se on Karjalan tazavallas, Petroskoin linnas, Pravdan uuličal, talois № 31[1].

Muzei ruadau Karjalan opastuksen kehitysinstituutan talois.

Muzei perustettih vuvvennu 1981[2].

Muzein histourii

Muzei perustettih vuvvennu 1981, allus se oli yhteiskunnalline kul’tuurulaitos nimel "Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan Ammatillizen da tehniellizen opastuksen mezei". Muzei luajittih Pojisk-joukon pohjal, kudamua johti ammatillizen opastuksen veteruanu Aleksei Stepanovič Vedeškin. Muzein perustajannu on Aleksei Vedeškin[1].

Vedeškin algai kerätä materjualoi muzeih niškoi ammattitehniekkuopiston (GPTU-14) opastujien da Pojisk-joukon rahvahien avul. Enzimäzii muzein varastoloih suaduloi materjualoi oldih ammatillizen perusopastuksen veteruanoin da kuulužien opistoloppijien yksittyzet keräilemät. Yhtelaiguagi jatkui ammatillizien perusopastuslatoksien materjualoin keriändy — fotokartočkoin da tekstumaterjualoin — muzein keräilemih niškoi[3].

Muzein enzimäine ozuttelu avattih 22. ligakuudu vuvvennu 1987, sil oli pandu "Karjalan ammatillizen tehniellizen opastuksen histouries -nimi[4].

Kezäkuus vuvvennu 1990 muzei rodih Ven'an federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan Ammatillizen opastuksen muzein ozastokse[1]. Muzein stuatussu sai nostua sillozen muzein johtajan Arvo Ivanovič Harsian hyvyös[2].

Ruadovälilöin lujendamizekse opastajien yhtistyksih järjestettih Mezein nevvosto, kudamah kuuluttih opastusalan veteruanat. Muzein nevvoston aktiivizimii rahvahii oldih G. А. Anderson, M. N. Grigorjeva, M. P. Loginevskaja, L. G. Savinov, А. P. Savin da toizet[3].

24. talvikuudu vuvvennu 1991 muzei muutettih iččenäzekse Karjalan tazavallan rahvahan opastuksen muzeikse (Karjalan tazavallan opastusministerstvan käsky № 472)[5].

5. kevätkuudu vuvvennu 1995 muzeis avattih alalline Karjalan opastuksen histourii. XVIII—XX vuozisuat -ozuttelu[4]. Tädä ozutteluu varustajes muzein ruadajat luajittih vahnan školan čupun kuvailumaterjualoin da dokumentoinke, net suadih arhiivois da kirjastolois ruadajes[3].

8. kylmykuudu vuvvennu 2001 hyväksyttih muzein ustuavu, kudaman mugah laitos sai valdivollizen laitoksen stuatusan da rodih Karjalan tazavallan rahvahan opastuksen muzeikse[4].

Nygözel aijal (vuvven 2003 heinykuus) muzei kuuluu Karjalan tazavallan valdivollizen avtonoumizen ammatillizen "Karjalan opastuksen kehitysinstituuttu" -ližäopastuslaitoksen struktuuruozastoloih[1].

Federuallizen Ven’an Federacien muzeiloin varastolois da Ven’an Federacien muzeilois -zakonan mugah muzein toimindah kuuluu: varastoloin täyttämine, säilyttämine, ozutteluezinehien da muzein keräilemien tutkimine da ezittämine, lebävötoimindu, opastus- da kul’tuurupidoloin järjestämine, metoudine ruado yhtes tazavallan opastuslaitoksien muzeiloinke (školamuzeit)[6].

Johtau muzeidu Kondratjev Vasilii Grigorjevič[4].

Muzein ozuttelut

Muzeis ollah ezil "Karjalan opastuksen histourii. XVIII—XX vuozisuat" da väliaigaine, alalleh muutui, Školan mustoezinehet -nimizet ozuttelut. Karjalan tazavallan kanzallizen kirjaston yhtehizen Aigukavven dokumentat. Karjalan rahvahan opastuksen histourien sivut -projektan hantuzis muzei yhtes kirjastonke järjestäy ozutteluloi, tuttavuo kudamih voijah Karjalan tazavallan piirilöin eläjät[1].

Muzein keräilemät

Muzein varaston keräilemäs ruokos on läs 7 000 perusvaraston säilytändy-ykkösty da enämbi 2 000 ylimiärästy ezinehty[3].

Arvokkahimii ollah nämmä yksittäzet keräilemät:

  • Velleksien V. da P. Pl’usninoin keräilemy, kuaduas on ainavoluadustu ainehistuo Petroskoin laivukonehmiehien alguopiston histouries (nygöine Tevolližuskoulledžu);
  • Kuulužan opastajan, Priäžän Marija Melentjevan muzein järjestäjan R. E. Kal’sken keräilemy (fotokartočkat, 1900—1980 vuozien aigazet dokumentat, omat vešit);
  • Karjalan rahvahan opastajan G. A. Andersonan keräilemy (hänen omat dokumentat da 1930—1990 vuozien aigazet fotokartočkat);
  • V. A. Žukuvan keräilemy (1920—1990 vuozien ainehistuo Filimonovien opastaiammattisuvus), perusopastuksen veteruanan A. J. Jerlikinan keräilemy da toizien.
  • Akadiemiekku L. F. Lankizen (Langizen) keräilemy, kuduas on hänen ruadoloin kaksi kirjuttaikoupiedu[3].

Muzein toimindu

Joga vuottu muzei järjestäy opastusseminuaroi tazavallan opastuslaitoksien muzeiloin johtajih niškoi, sego pidäy perindöllisty Opastus Karjalas vuozisualoin kauti -konferensiedu[1].

Vuvves 2011 algajen pietäh tazavallan Voronovan lugemizet, opastus Karjalas vuozisualoin kauti -konferensiedu, kuduan omistetah Ven'an opastajale da opastuksen histourientutkijale Andrei Stepanovič Voronovale  (ven.) (olo. yhtes konferensien Školamuzei -ozanke[7].

Karjalan opastuksen kehitysinstituutan verkosivustol ollah muzein virtualizet ozuttelut eri aihieloi myö, sego muzein ruadajien valmistettu Karjalan tazavallan Školamuzeiloin luvettelu[1].

Muzeis alalleh pietäh rahvahan opastuksen histourieh liittyjii ozutteluloi da jogavuodehizii vastavuksii ammatillizen perusopastuksen veteruanoinke[3].

Huomavukset

  1. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 Музей истории народного образования Республики Карелия в республике Карелия (рус.). Туристический портал GoRu.Travel. Kačondan päivymiäry: 14. heinykuudu 2025.
  2. ↑ 1 2 Музей истории народного образования Республики Карелия (рус.). © «Афиша7». Kačondan päivymiäry: 14. heinykuudu 2025.
  3. ↑ 1 2 3 4 5 6 В. Г. Кондратьев. Музей истории народного образования Республики Карелия ГОУ РК «Институт повышения квалификации работников образования» (к 30-летию со дня открытия) (рус.). © Бюджетное учреждение «Национальная библиотека Республики Карелия». Kačondan päivymiäry: 14. heinykuudu 2025.
  4. ↑ 1 2 3 4 Русский Север. Энциклопедия Карелии. Музеи Карелии. Республиканские музеи. Музей истории народного образования Республики Карелия (рус.). Карелия 2000 ©. Kačondan päivymiäry: 14. heinykuudu 2025.
  5. ↑ Государственное образо музеи истории народного образования республики карелия - Документ (рус.). textarchive.ru ©. Kačondan päivymiäry: 14. heinykuudu 2025.
  6. ↑ Музей истории народного образования республики Карелия (рус.). © «Карельский институт развития образования». Kačondan päivymiäry: 14. heinykuudu 2025.
  7. ↑ Юные туристы-путешественники России (рус.). vk.com. Kačondan päivymiäry: 14. heinykuudu 2025.

Linkat

Lähteh - "https://olo.ruwiki.ru/w/index.php?title=Karjalan_tazavallan_rahvahan_opastuksen_muzei&oldid=126361216"