Kodialovehmuzei "Pomorje"

On otettu Рувики-späi
Gerb-icon.png

Ven'an Federacien kul'tuuruministerstvu

Arrow-Right.png
Gerb-big.png
Ven'an Federacien kul'tuuruministerstvu
Kemin piirin b'udžiettulaitos «Kodialovehmuzei "Pomorje"»
Краеведческий музей «Поморье».jpg
Perustandan päivymiäry 1980
Olopaikku

 Karjal

 Ven'anmua
Adressi 186615,Ven'an Federacii, Karjalan tazavaldu, Kemin piiri, Kemi, Vicupan uuličču, taloi № 12
Johtai Ustin Irina Iljinična
Kodialovehmuzei "Pomorje" (Karjalan tazavaldu)
Точка

Kodialovehmuzei "Pomorje (ven. "Краеведческий музей «Поморье», lyh. — ven. МБУ «Краеведческий музей „Поморье“ Кемского муниципального района») on Kemin piirin b'udžiettulaitos. Muzei on Karjalan tazavallas, Kemin piiris, Kemis, Vicupan uuličal, kois № 12[1].

Muzei on perustettu vuvvennu 1980[2].

Muzein histourii

Kemin piirin b'udžiettulaitos "Kodialovehmuzei "Pomorje"" on perustettu vuvvennu 1980. Muzein varasto lähti kazvamah pomoroin elaijas sanelijas kaheksaskymmenes ezinehes, kudamien joukos oli kodialovehtutkijan I. F. Sem’onovan kerättyy da muzeile lahjoitettuu Karjalan Pomorjua koskijua dokumentuainehistuo[3].

Muzein enzimäine Čupun histourii ammuzis aijois meijän päivissäh -ozuttelu oli omistettu Karjalan Ruadokommuunan 60-vuozipäväle da sen nimeh pietyle pruazniekale[4].

Muzein ozutteluvarasto rubei terväh kazvamah. Uuzis zualoih tuli pomoroin kodiveššii, käziruaduo, pertilomuu, kalanpyvvysty. Vuvvennu 1985 Kemin linnan 200-vuozipäivän nimeh muzeile annettih tila, kudamas XVIII vuozisual oli Solovetskoin manasterin kassu[5].

Vuvves 1985 muzei ruadau Kemin ujezdan kasan endizes talois, kuduan nostettih vuvvennu 1763. Taloil on histourien da kul’tuuran stuatussu alovehellizen merkičyksenke[6].

Pomorje -nimen muzeile annettih vuvvennu 1991, а vuvvennu 2006 se sai piirin muzei -stuatusan[5].

Vuvvennu 2020 muzeih rubei kuulumah vie yksi vuvvennu 1900 nostettu taloi adresil Kamenevan uuličču, kodi № 6. Taloi on ainavo säilynyh kupčan kodi Kemis, se kuului puutavarkupčale A. J. D’atlevale, sie oli škiperoin škola. Nevvostoliiton aigua talois oli lapsienkodi da ruadoi ehtyškola. Muga sanottuh "Pomoran taloih" sijoitettih muzein temuattizii ozutteluloi: "A. J. D’atlevan ruadoperti", "Laivupoijas kapituanassah", "Kemin  (ven.) (olo. ujezdan opastuksen kehitys", "Suuri himo järilleh Nevvostoliittoh"[2].

Ozuttelut

Muzein perusozutteluloi ollah:

  • "Kemin ujezdan pomoroin kul’tuuru (XIX vuozisuan loppu da XX vuozisuan algu)". On suurimii ozutteluloi, se on 200 nellikkömetril muzein tilas. Sih kuuluu moni tuhattu ozutteluezinehty. Sie voibi suaja vizualizen kuvan sit, kui oli pandu elämäh da kehitetty (työnnytetty) Pomoroin eländyaloveh;
  • "Sen linnan minä lövvin". Ozutteluh on pandu eriluadustu meterjualua, kuduat sanellah enzimäzis "homo sapiensan" eloispaikois Kemin jogie pitkin, Vienanmeren suariloil da rannikol, aijois, konzu net muat oldih Ruočin vallan ual, Kemin linnutyrmän nostandas, pomoroin da Solovetskoin manasterin monuahoin yhtevyksis, Gavriil Daržavinan käyndäs da olendas Kemin ujezdas;
  • "Naizien perti". Se tarkah sanelou da ozuttau naizien-pomoroin argielostu da hommii. Ezile on pandu naizien sobua, ruadobrujua da kodiveššii;
  • "Pomoroin syömizet". Sih kačottavakse on pandu suuri joukko eriluadustu da eri tabah luajittuu alguperästy eri tarkoituksih koisluajittuu astettu puus, saves da vaskes;
  • "XX vuozisuan allun Kemin linnan eläjän perti ". Kävyjile taritah kaččuo da kuunnella, kui eli tavalline kemiläine sada vuottu tagaperin;
  • "Pravosluavizien pyhät vešit". On ezitetty pravosluavizen uskon obrazoin sarjal, vahnu-uskovazien ristittyzien obrazoil, moizil palvondan veššilöil, kui XVIII vuozisuan vahnan uskon kannattajien ristazil da pomoroin perindöllizil "kodine"-muodozil kalmumustomerkilöil;
  • "Meri on meijän peldo". Sidä ezittäy zualan keskele azetettu alguperäine pomoroin purjeh-da soudoveneh (ven. поморский коч). Sit ymbäri on lad’d’attuu veššii eri tiemoin mugah: vehkehet merele käyndäh niškoi, navigaciilaittehet, oružat sego kalan da merielättilöin pyvvykset, ruadobrujat venehien ombelendah da vehkehet suolan keitändäh;
  • "Kupčan laukku". Perti on luajittu da mebiliiruittu kupčan torgupaikan stiilin mugah vuozisualoin XIX—XX aigua. Ozuttelus suau nähtä koin eländypuoldu pertilomuloinneh, laukkua tavaroinneh — koufeimelliččöin da kerosinlampoin, ripoitustavarjuaššiekkoin, bezmeniviesoinke da muudugi.

Muzein keräilemy

Muzeis ruokos on enämbi 10 000 ezinehty. Ongo sit endizen aijan ezinehty da astettu, ongo kuvua da obrazua, ongo dokumentua fotokartočkoinke[7]. Ozutteluezinehien joukos on pomoroin kul’tuuran alguperästy kappalehtu, vahnu-uskovazien ristittyzien pyhiä veššii, vaskistu ezinehty da kodiveššii: samvuarua, astettu, sundugua, ut’ugua da ainavoluadustu fotokartočkua, kudamis eläy Ven'an Pohjazen čupun histourii[4].

Ozutteluezinehien joukos voibi merkitä nämmä:

  • vahnu-uskovazien ristittyzien obrazat;
  • vahnat fotokartočkat;
  • meren kollektsii;
  • kodivešit, enimäl puus da vaskes luajitut: pedran val’l’ahukset, vakat, astiet, samvuarat, ut’ugat da muga ielleh[5].

Muzein toimindu

Muzeis pietäh luvendoloi, opastusprogrammoi da muasteriopastuksii. Muzeis on oma tiijolline kirjasto[4]. Sego Pomor’anočki-folklourujoukko, kudai ozuttau kävyjile pomoroin bes’odua da svuad’bu-piduo[2].

Huomavusket

  1. ↑ Муниципальное бюджетное учреждение «‎Краеведческий музей «‎Поморье»‎ Кемского муниципального района»‎ (рус.). Госкаталог.РФ ©. Kačondan päivymiäry: 14. heinykuudu 2025.
  2. ↑ 1 2 3 Краеведческий музей «Поморье» Кемского муниципального района (рус.). © Национальный музей Республики Карелии. Kačondan päivymiäry: 14. heinykuudu 2025.
  3. ↑ Краеведческий музей «Поморье» Кемского муниципального района (рус.). © Национальный музей Республики Карелия. Kačondan päivymiäry: 14. heinykuudu 2025.
  4. ↑ 1 2 3 Краеведческий музей «‎Поморье»‎ (рус.). Музеи России © (4. pakkaskuudu 2023). Kačondan päivymiäry: 14. heinykuudu 2025.
  5. ↑ 1 2 3 Краеведческий музей «Поморье» (рус.). © «Золотое кольцо Карелии». Kačondan päivymiäry: 14. heinykuudu 2025.
  6. ↑ Историко-краеведческий музей «‎Поморье»‎. Кемь. Карелия (рус.). © Приключения в Карелии. Kačondan päivymiäry: 14. heinykuudu 2025.
  7. ↑ Музей «Поморье» в городе Кемь: история, экспонаты и экспозиции (рус.). Легендарная Карелия. Kačondan päivymiäry: 14. heinykuudu 2025.

Linkat

Lähteh - "https://olo.ruwiki.ru/w/index.php?title=Kodialovehmuzei_%22Pomorje%22&oldid=126361465"