Karjalan frontan muzei

On otettu Рувики-späi
Karjalan frontan muzei
Музей Карельского фронта.jpg
Perustandan päivymiäry 2020
Olopaikku

 Karjal

 Ven'anmua
Adressi 186000, Karjalan tazavaldu, Belomorskan linnu, Bankovskaja-uuličču, № 26
Johtai Sergei Jurjevič Koriganov
Verkosivusto kareliamuseum.ru/o-muzee/209/

Karjalan frontan muzei (ven. Музей Карельского фронта) on frontan histouriele omistettu muzei. Se sijaiččou Karjalan tazavallas, Belomorskan linnas, endizen školan huonukses, kudamas vuozinnu 1941—1944 oli Karjalan frontan štuabu. Se on yksi enzimäzii vuozien 1930 loppupuolel nostettuloi kirpiččyhuonuksii Belomorskas, se tunnustettih kul’tuuruperindön objektakse alovehellizen merkičyksenke[1][2][3]. Muzei on perustettu vuvvennu 2020.

Vuvvekse 2025 se on ainavo Ven'an muzei, kudai on omistettu frontan histouriele. On Karjalan tazavallan kanzallizen muzein ozasto.

Muzein histourii

Karjalan frontan muzein perustamizen ajatus kuuluu rahvaskunnale da Belomorskan piirin Veteruanoin nevvostole. Vuvvennu 2017 tämän ehoituksen kannatti Ven’an Federacien piämies Vladimir Putin da Karjalan tazavallan perustandan 100-vuozipäivän piendän valdivolline komissii[1]. Muzein huonuksen kunnostusruadoloi piettih federuallizen tietyn tarkoituksen programman hantuzis.

Karjalan frontan muzei avattih Karjalan fašistuvalloittajis piäständypäivänny — 30. syvyskuudu vuvvennu 2020.

Muzein ozuttelu

Piäozuttelu on muzein toizel kerroksel, se on sijoitettu muantiijollisperustehen mugazes järjestykses olijah kymmeneh zualah — Karjalan suvipuoles pohjazessah Arktiekan aloveheh päi: Anuksenlinnas Ribačii-niemessäh  (ven.) (olo.[2].

Zualu № 1 "Frontan komanduiččijan kabiniettu" (ven. Кабинет командующего) on fotokartočkoin pohjal luajittu frontan komanduiččijan ruadoperti. Sie suau tiijustua Suuren Ižänmuallizen voinan ezihistourii da alguaigu, Karjalan frontan vuozinnu 1941—1944 komanduiččijas Valerian Frolovas  (ven.) (olo., Karjal-suomelazen socialistizen nevvostotazavallan Bol'ševiekkoin kommunistizen partien keskuskomietietan enzimäzes sekretaris, Karjalan frontan Sodanevvoston ozanottajas Gennadii Kuprijanovas.

Zualu № 2 "Anuksen suundu" (ven. Олонецкое направление) ozuttau Suvi-Karjalas da Luadogan pohjasrannikol mennyzien bojuoparecieloin aigazii tapahtumii.

Zualu № 3 "Petroskoin suundu" (ven. Петрозаводское направление) on omistettu Petroskoin vuvven 1941 puolistuksele da vuvvennu 1944 vihaniekois piäständäle.

Zualas № 4 "Vangittuloin keskitysluagerit" (ven. Концлагеря) -ozuttelu on omistettu Karjalan alovehel voinuvuozien aigua toimijoile keskitysluageriloile.

Zualu № 5 "Karhumäin suundu" (ven. Медвежьегорское направление) sanelou vuozien 1941—1942 talvibojulois, Karhumäin puolistamizes.

Zualu № 6 "Karjalan frontan tagavo" (ven. Тыл Карельского фронта) sanelou elaigua Karjalan da Arktiekan (Zapol’arjen) valoitettomil alovehil. Erinomastu huomavuo kiinitetäh tragiediellizeh tapahtumah — nevvostogospitalin hävitändäh Petrovskii Jam  (ven.) (olo. -kyläs.

Zualu № 7 "Pohjas-Karjal da Arktiekan aloveh" (ven. Северная Карелия и Заполярье) sanelou Karjalan frontan oigien peräpuolen bojuloi da tapahtumii. Zualas ezil on germuanien jegerin muaperti da liitolazien Lend-Liz -programman mugaine abu.

Zualu № 8 "Petsamo-Kirkinesan oparacii" (ven. Петсамо-Киркенесская операция) on omistettu Ruskien Armien jälgimäzele hyökkävysoperaciele muan Pohjazes ozas. Sen aigah vihaniekas piästettih Nevvosto-Arktiekku da Pohjas-Norviegii.

Zualu № 9 "Voitto" (ven. Победа) sanelou Karjalan frontan histourien jälgiaijas, Suuren Ižänmuallizen voinan lopendua da Voiton paruadua  (ven.) (olo. Ruskiel lagevol Moskovas.

Zualah № 10 "Karjalan frontan urhomiehien alleile" (ven. Аллея Героев Карельского фронта) on pandu ezile Nevvostoliiton urhomiehien da Kunnivon kunnivomerkin tävvellizien kavalieroin portrietat, Karjalan frontal bojulois kuadunuzien nimet[4].

Muzein ozuttelu on tävvendetty čomendetul sydämehpiäzytilal da ulgoilmuozuttelualovehel. Sie muzeih kävyjät suajah kaččuo voinanaigastu artilierien ammunduvehkehmallii da raudubetonbombusuojustu, kudamat nostettih frontan štuaban rinnale vuvvennu 1943.

Muzein keräilemät

Muzein fondan ruokos on enämbi 1200 ozutteluezinehty[2]. Net ollah voinuvuozien da suguarvoezinehet, bojuflaguloin tarkat koupiet, Ruskien armien saldattoin da Suomen ammundutarbehil varustettuloin voimien formusobien mallit da vehkehet, jogapäiväzen eloksen ezinehet, dokumentutovestehet da fotomaterjualat[5].

Muzein huonus

Karjalan frontan muzei ruadau Belomorskan huonukses, kuduas vuozinnu 1941—1944 toimi Karjalan frontan štuabu. Se on linnan enzimäzii kirpiččyhuonuksii, kudai nostettih vuozien 1930 loppupuolel raududoroguškolakse.

Vuvvennu 1987 huonus tunnustettih Karjalan tazavallan kul’tuuruperndön objektakse alovehellizen merkičyksenke[6].

Bankovskaja-uuličan puolizes oččuseinäs rippuu mustas gabbro-diabazas luajittu mostolaudu. Sih on kaiverdettu tekstu: "Täs huonukses Suuren Ižänmuallizen voinan aigua toimi Karjalan frontan štuabu"[5].

Toimindu

Omile kävyjile muzei tariččou nengomua ekskursiedu:

  • kierdoekskursii muzein piäozutteluu myö;
  • temuattine (luadijan) ekskursii muzein piäozutteluu myö (kyzytäh kirjuttamahes ielpäi);
  • kierdoekskursii muzein piäozutteluu myö anglien kielel (kyzytäh kirjuttamahes ielpäi)[7].

Muzei järjestäy opastusmatkua da luvenduo, avtoubussuekskursiedu. Muzeih kävyjih niškoi on luajittu muzeiohjelmua, interaktiivuopastumistu, tiedotehtäviä da muasteripajua[7].

Muzei alalleh varustau väliaigazii ozutteluloi, moizii ollah:

  • "Vihaniekan tagavos: Karjalan frontan partizuanuliikeh";
  • "Da rinnastua kirjuttimen pystimeh";
  • "Tundematoi Belomorsku";
  • "Bombis da guazus: Belomorskan bunkerit";
  • "Nevvostoliiton Uuzi vuozi";
  • "Voinan kaigu"[8].

Ruadoaigu

Karjalan frontan muzei on avvoi tossarres pyhäpäivässäh kymmenes čuasus huondestu da kuudeh čuassussah ehtiä, kezän aigua (oraskuun 13. päiväs da syvyskuun 15. päivässäh) muzei ruadau joga päiviä[7].

Gallerei

  • Zualu №1 «Frontan komanduiččijan kabiniettu»

    Zualu №1 «Frontan komanduiččijan kabiniettu»

  • Zualu №4 «Vangittuloin keskitysluagerit»

    Zualu №4 «Vangittuloin keskitysluagerit»

  • Zualu №10 «Karjalan frontan urhomiehien allei»

    Zualu №10 «Karjalan frontan urhomiehien allei»

Huomavukset

  1. ↑ 1 2 История создания (рус.). kareliamuseum.ru. Kačondan päivymiäry: 4. talvikuudu 2025. Arhiviiruittu 19. heinykuudu 2025
  2. ↑ 1 2 3 Музей Карельского фронта (рус.). kareliamuseum.ru. Kačondan päivymiäry: 4. talvikuudu 2025. Arhiviiruittu 6. syvyskuudu 2025
  3. ↑ Музей Карельского фронта (рус.). rk.karelia.ru. Kačondan päivymiäry: 4. talvikuudu 2025. Arhiviiruittu 28. elokuudu 2025
  4. ↑ Экспозиция (рус.). kareliamuseum.ru. Kačondan päivymiäry: 4. talvikuudu 2025. Arhiviiruittu 19. heinykuudu 2025
  5. ↑ 1 2 Здание, в котором в 1941—1944 гг. размещался штаб Карельского фронта (рус.). monuments.karelia.ru. Kačondan päivymiäry: 4. talvikuudu 2025. Arhiviiruittu 18. oraskuudu 2025
  6. ↑ Екатерина Коломиец. Музей Карельского фронта появится в Карелии (рус.). karelinform.ru (30. pakkaskuudu 2018). Kačondan päivymiäry: 4. talvikuudu 2025. Arhiviiruittu 16. elokuudu 2023
  7. ↑ 1 2 3 Посетителям (рус.). kareliamuseum.ru. Kačondan päivymiäry: 4. talvikuudu 2025. Arhiviiruittu 15. oraskuudu 2024
  8. ↑ Архив выставок (рус.). kareliamuseum.ru. Kačondan päivymiäry: 4. talvikuudu 2025. Arhiviiruittu 19. kezäkuudu 2025

Linkat

Lähteh - "https://olo.ruwiki.ru/w/index.php?title=Karjalan_frontan_muzei&oldid=126361522"