Kondupohjan čupun muzei

On otettu Рувики-späi
Gerb-icon.png

Ven'an Federacien kul'tuuruministerstvu

Arrow-Right.png
Gerb-big.png
Ven'an Federacien kul'tuuruministerstvu
Kul'tuuran municipualub'udžiettulaitos «Kondupohjan čupun muzei»
Kondupohjan čupun muzeih tulenduveräi
Kondupohjan čupun muzeih tulenduveräi
Perustandan päivymiäry 28. kezäkuudu 1984
Aihe kodialovehoppi
Adressi 186225, Ven'an Federacii, Karjalan tazavaldu, Kondupohju, Proletarskoi uuličču, № 13
Johtai Ol'ga Leonidovna Lokteva
Verkosivusto kondmus.karelia.ru

Kondupohjan čupun muzei (ven. Музе́й Кондопо́жского кра́я) on muzei Kondupohjan linnas, Karjalan tazavallas. Se omistettih Kondupohjan piirin histouriele da kul'tuurale[1].

Muzein histourii

Kondupohjan čupun muzein ielolijannu muzeinnu oli vällyehtoin perustettu Kondupohjan muzei, sen perustamizen enziagjal oli Karjal-suomelazen socialistizen nevvostotazavallan kul’tuurualan arvostettu ruadai, Kondupohjan enzimäzen školan opastai, myöhembi opastuspuolen johtai da sit školan johtai Šežemskii Sergei Vasiljevič. Ezinehii muzeih niškoi kerättih Kondupohjan piirin kodialovehtutkijat.

Kondupohjan čupun muzei oli perustettu sen muzein pohjal vuvvennu 1984. Avattih se kävyjih niškoi 28. kezäkuudu vuvvennu 1984, Kondupohjan linnan 40-vuodehizennu piäständypäivänny fašistoin valloittajis.

Muzein enzimäine nimi oli Kondupohjan linnan kodialovehmuzei.

Vuvves 1985 vuodessah 1991 muzei oli Karjalan tazavallan kanzallizen muzein ozastonnu.

Vuvves 1991 se rodih municipualulaitoksekse da Kondupohjan piirin haldivon kul’tuuruozaston alazekse. Kul’tuuruozaston muutandan periä vuvves 2006 muzei rubei kuulumah Kondupohjan kul’tuurukeskukseh, vuvves 2007 se siirrettih Kondupohjan linnan Nuorižo- da kul’tuurukeskukseh.

Enzimäzes päiväs pakkaskuudu vuvvennu 2008 muzei on iččenäine juriidine persounu; sen nimi on municipualukul’tuurulaitos "Kondupohjan čupun muzei"[2]. Lyhendetty nimi on ven. МУК "Кондопожский музей".

Muzein ruadajat (vuvven 2024 loppupuolen tiedoloin mugah)

  • Muzein johtai — Ol'ga Leonidovna Lokteva
  • Muzein ezinehien akkiloiččii — Natalja Aleksandrovna Afonina
  • Muzein opastustoimindan metodistu — Irina Aleksandrovna Artamonova

Muzein varastot

Varaston histourii

Muzein varaston täyttämizen pohjakse rodih vällyehtozen Kondupohjan muzein suitettu varasto. Varaston suuriminnu oldih tuotandon parahien ruadajien dokumentoin da fotokartočkoin keräilemät, Nevvostoliiton aijan painostuottehet da pieni keräilemy etnogruafiellizii ezinehii.

Ei mennyh kodvua Kondupohjan čupun muzein avuandas (silloine Kondupohjan linnan kodialovehmuzei), sen varastoloih rubei tulemah uuttu eriluadustu keräilemiä: tuotandon parahien ruadajien da Suuren Ižänmuallizen voinan veteruanoin dokumentua, kodimuan palkinduo, raudu- da bumuagudengua, paikallizien laitoksien tuotehmallii, Karjalan taidomualuajien da gruafiekkoin kuvua, kudamii piädykauti tilai linnu.

Vuozien 1990 lopus da 2000-luvun allus varastoloi täytettih ozutteluloin varustamizekse. Muga rubei kazvamah 1960-luvun kodiveššilöin da käytöndöllizen taijon (käziruadoloin) keräilemy da nevvostoaijan raududengua.

Oraskuus vuvvennu 2010 Kondupohjan kylii myö pietyn tutkimusmatkan aigua Matku lyydiläzien muale -projektan hantuzis kerättih suuri etnogruafielline kodiveššilöin kerälemy. Sit on kois da zavodil luajittuu 258 ozutteluezinehty, niilöin kekses muanruadajan perindöllizen eloksen alguperästy veššii XIX vuozisuan lopun da XX vuozisuan puolivälin aigua. Net vešit ozutetah, mittuine argielos oli piirin kylis, kus toine toizeh kiingieh elettih lyydiläzet.

Muzein erähien varastoloin täytändän tarkoituksii ei muutettu muzein perustamizes lähtijen. Muga jatketah kerätä Kondupohjan piirin vuozisualoin XVIII—XIX aijan rauduzavodoin tuotehmalliloi, etnogruafii- da arheolougiimaterjualoin keräilemii, paikallizien laitoksien tuotehtu, kondupohjalazien taidoilijoin kuvua[3].

Kaikkiedah muzein keräilemis on enämbi kahtutuhattu ozutteluezinehty.

Peruskeräilemät

  • fotokartočkat da dokumentat linnan da piirin histouries;
  • kuulužien linnalazien dokumentat;
  • Suuren Ižänmuallizen voinan aigazet vešit da dokumnentat;
  • Suuren Ižänmuallizen voinan veteruanoin palkindot;
  • raudujengoin da boonoin keräilemy;
  • Karjalan taidoilijoin mualamistaijon da gruafiekan keräilemy, täs joukosgi ollah kondupohjalazien taidoilijoin ruavot;
  • etnogruafiiezinehien keräilemy, kodivešit;
  • linnan da piirin laitoksien tuotehmallit[4];
  • geolougiikeräilemy (muinažuontiijollizien kaivamizien lövvöt, Belgorodan mruamoran kivimallit);
  • Kondupohjan piirin rauduzavodien tuotehmallit.

Muzein toimindu

Ruadoalat

  • ozuttelut
  • tiijollizet, opastustuandajat kazvatuspivot
  • ku’tuurupivot rahvasjoukkoloih niškoi
  • metoudine ruado
  • muzein varastoloin täyttämine, luguhotandu da tallele panendu

Ozuttelutoimindu

Muzei pidäy suurdu ozutteluloin varustanduruaduo da tariččou omile kävyjile alalleh vaihtujii ozutteluloi kui sen omis, mugai Karjalan toizien muzeiloin varastoloispäi.

Muzeis järjestetäh mualuamistaijon, gruafiekan, käytöndöllizen taijon, Kondupohjan, Karjalan da toizien alovehien taidoilijoin da käziruadoneroniekkoin fotokartočkoin persounallizii ozutteluloi sego luonnontiijollizen keräilemän ozutteluloi.

Vuvven aloh muzeis avatah läs 20 uuttu ozutteluu[2].

Erähät ozuttelut

Kondupohjan čupun muzei sydämespäi

Vuvvennu 2009 muzeis avavui histourii- da kodialovehozuttelu nimel "Aijan tuol puolel". Ozuttelun materjualat sanellah Oniegan rannikon Lapin pogostoin mualoin histouries XVII—XIX vuozisualoin aigua, sego XX vuozisuan kiirehizis muutoksis. Оzuttelus on ezitetty gamburgalazen kupčan Butenantan fon Rozenbušan  (ven.) (olo. enzimäzien rauduzavodien tapahtumat Kondupohjan vezivoimalan da lehtibumuagan tuotandofuabriekan nostandassah.

Ainehisto on ezitetty aijanmugazes järjestykses da aihiet on levitetty allus loppussah. Ozuttelu on kaksiozaine: "Valdukunnan kivi da metallu" da "Nevvostoliiton bumuagu da energii". Joga oza omas puoles jagavuu vie eri tiemoih, ezimerkikse, "Onieganrannikon metallurgii", "Tiudian da Valgeimäin mruamoru", "Sähköine čuudo ", "Kondupohjan bumuagu". Ozutteluezinehinny ollah fotokuvamaterjualat, dokumentat, 1920 vuozien kinohrouniekku. Net kai ollah alguperäzet ezinehet Kondupohjan muzeis libo yksittyzis keräilemis. Ozuttelus käytettih Artnavolok-dizainierufirman piädykauti muzeih niškoi luajitut muzeilaittehet.

Vuvven 2024 tiedoloin mugah ozuttelu on alalline[5].

Vuvvennu 2011 muzeis avvattih "Kui seppy Ilmoilline sulhazikse kävyi" -ozuttelu, se sanelou lyydiläzien kul’tuurua, ennevahnastu da nygösty. Ozuttelu oli Vladimir Potaninan hyvyönluajindufondan kannatetun Matku lyydiläzien muale -nimizen projektan lopputapahtumu. Ozuttelun tiemannu oli pajo, kuduan pani tallele karjalazen kul’tuuran tutkii Nikolai Leskov Petroskoin ujezdan Barduinniemi-kylän muanruadajas Jelizaveta Turus (on painettu ven. "Живая старина" -žurnualah vuvvennu 1893). Pajon ydin on naizien da miehien allun iguine kiža luonnos da kul’tuuras, svuad’bu da pereh, miehien ruavot da naizien hommat: seppy, muanruado, kalastus da mečästys, kangahan kudomine da sobien ombelemine, syömizien varustamine da muut.

Ozuttelun ezinehet oldih XIX vuozisuan loppupuoles da 2010 vuozien algussah, karjalazien perindöllizien ruadoloin brujat da kodivešit muzeiloin da toizis keräilemispäi. Ozuttelun luadijat tutkittih histourien, perindölöin da nygyaijan yhtevyksii da piästih perile, gu yksielpäi, lyydiläzien perindöt ollah paikallizet da omaluaduzet, а toizielpäi — niilöil ollah tavallizet karjalazet juuret.

Ligakuun 24. päiväs vuvvennu 2024 pakkaskuun 12. pävässäh vuvvennu 2025 muzeis ruadoi Uspen’n’an kirikön keskiaijan kalmužin. Kaivamizet da lövvöt Kondupohjas -ozuttelu[6]. Se ezitti pellastusmuinažuontiijollizien tutkimuksien enzimäzii tuloksii vuozinnu 2023—2024 Kondupohjan linnan Uspen’n’an kirikön kohtal, kudai meni tuleh 10. elokuudu vuvvennu 2018. Kirikkö oli Ven'an puuarhitektuuran mustomerkilöi da Ven’an Pohjazen Onieganrannikon korgevimii kirikkölöi. Kirikön endizeh kundoh suamizen varustanduruadoloin aigua löyttih kul’tuurukerros, а konzu Ven'an tiedoakadiemien arheolougii-instituutan  (ven.) (olo. Kondupohjan joukko rubei sidä tutkimah, löydyi koskematoi kalmužin, kudai rodih vie enne kirikön nostandua[7].

Opastustoimindu

Vuvven aloh mezeih kävyy enämbi 10 tuhattu lastu. Sie pietäh interaktiivu-urokkoi, ekskursieloi da muasteriopastuksii. Muzein opastustoimindan Tiijustan muailmua yhtes muzeinke -programmah yhtyttih linnan kaikkien školien opastujat, päivykodiloin da ližäopastuslaitoksien lapset[2].

Huomavukset

  1. ↑ Муниципальное учреждение культуры "Музей Кондопожского края". Госкаталог. Kačondan päivymiäry: 14. heinykuudu 2025.
  2. ↑ 1 2 3 История. МУК «Кондопожский музей». Kačondan päivymiäry: 14. heinykuudu 2025.
  3. ↑ Коллекции и экспонаты. МУК «Кондопожский музей». Kačondan päivymiäry: 14. heinykuudu 2025.
  4. ↑ МУК «Музей Кондопожского края». Администрация Кондопожского муниципального района. Kačondan päivymiäry: 14. heinykuudu 2025.
  5. ↑ За далью времени. МУК «Кондопожский музей». Kačondan päivymiäry: 14. heinykuudu 2025.
  6. ↑ Иконы для восстанавливаемой Успенской церкови представили в музее Кондопоги. Карелия (25. ligakuudu 2024). Kačondan päivymiäry: 14. heinykuudu 2025.
  7. ↑ Средневековый некрополь Успенской церкви. Раскопки и открытия в Кондопоге. МУК «Кондопожский музей». Kačondan päivymiäry: 14. heinykuudu 2025.

Linkat

Lähteh - "https://olo.ruwiki.ru/w/index.php?title=Kondupohjan_čupun_muzei&oldid=126361270"