Vas'a Veikki
| Vas'a Veikki | |
|---|---|
| Vasilii Saveljevič Ivanov | |
| | |
| Roindupäivy | 8. kevätkuudu 1958 (68 vuottu) |
| Roindukohtu | On'kulan kylä, Anuksen piiri, Karjalan avtonoumine socialistine nevvostotazavaldu, Nevvostoliitto |
| Kanzalližus |
|
| Toimindu | runoilii, kirjuttai, kiändäi, žurnalistu |
Vas'a Veikki (tovelline sugunimi Vasilii Saveljevič Ivanov, ven. Василий Савельевич Иванов; roin. 8. kevätkuudu 1958, On’kul, Karjalan avtonoumine socialistine nevvostotazavaldu[d]) on karjalaine runoilii, kirjuttai, kiändäi, žurnalistu. Kirjuttau karjalan kielen livvin murdehel.
Eloskerdu
Vas'a Veikki on roinnuhes 8. kevätkuudu vuvvennu 1958 Anuksen piirin On'kulan kyläs[1]. On karjalaine.
Lapsusaigah, seiččemeh vuodessah, händy kazvatti buabah.
Opastui Priäžän, Sordavalan da Anuksenlinnan školakodilois.
Loppi zaočno Leningruadan Arktiekan opiston da Leningruadan valdivonyliopiston žurnalistiekan tiedokunnan.
Vas'a Veikki ruadoi Baltiekkumeren laivastos vuodessah 1987[1].
Jälles tuli omale roindumuale, rubei ruadamah enzimäi Anuksen, sit Petroskoin da Lahdenpohjan lehtilöin toimituksis. Ruadoi ven. «Олонецкая правда»- (nygöi ven. «Олония»), ven. «Комсомолец» (nygöi ven. «МГ»), ven. «Прионежье»-, ven. «Набат»-lehtilöin toimituksis[2].
Veikin enzimäzenny painetunnu kirjutuksennu oli runo ven'an kielel, kudai jullattih Leningruadan Mor'ak Baltiki -lehtes vuvvennu 1985 da vuvven peräs hänen runoloi jullattih Oloneckaja pravda -lehtes[1].
Kuulužan karjalazen kirjuttajan Vladimir Brendojevan vaikutukses Veikki algoi kirjuttua tevoksii omal karjalan kielen livvin murdehel. Hänen tevoksii painettih Sever-, Carelia-, Kipinä-, Karjalan Heimo (Suomi) -žurnualois, Taival-al'manuahas da Oma Mua -lehtes, monis karjalankielizis kogomuksis. Runoilijan enzimäine Eloksen dorogat -kniigu nägi päivänvalgien vuvvennu 2023.
Veikin runoloih on kirjutettu pajuogi[3]. Muuzikantutkii Irina Semakova runoilijan Loittoine loitto -kniigan algusanois kirjuttau nenga:
Vas'a Veikin runot ollah ylen muuzikuallizet. Niilöin pagintaba on tovelline da luonnolline rouno hengelline pajatandu. Juuri tämä muuzikualližus avvuttau lugijale ovvostua runoilijan runoloin vie yhten ominažuon — niilöin "valundan" da processualližuon". Vihjuan, ku äijät runolois roijah pajoloin pohjakse.
Veikki on Ven'an žurnalistoin liiton da Ven'an kirjuttajien liiton Karjalan ozaston ozanottai.
Omas eloskerras Vas'a Veikki kirjuttau:
Taijos minä suvaičen realizmua, suvaičen kirjalližuttu, kudamah näh ruvetah ajattelemah.
Vuvvennu 2016 Periodika-julguamos piäzi ilmah Veikin Loittoine loitto -kniigu.
Vuvvennu 2023 kirjuttajan 65-vuozipäiväkse Petroskoin valdivonyliopistos baltiekkumerensuomelazien kielien laitoksen opastajat da opastujat piettih pyöryžän stolan, kudai oli omsitettu Vas'a Veikin eloksele da ruavole[4].
Vuvvennu 2025 Kanzoinvälizes runohuon kiännöskilvas "Lugii Piiteri" (ven. "Читающий Петербург") kehoitetah kiändiä runoloi 22 kielel, niilöin joukos on Vas'a Veikin Hengi-runo karjalan kielel. Karjalan kieli on enzikedua ezitetty kilvas[5].
Bibliogruafii
- Вейкки, В. Мне снились летящие лебеди низко. — Петрозаводск: Verso, 2020. — 78 с. — ISBN 978-5-91997-352-2.
- Veikki V. Eloksen dorogat : Vallitut runot. — Petroskoi: Periodika, 2003. — 95 с.
- Veikki V. Ken andoi kažile silmät da hännän. — Petroskoi: Periodika, 2006.
- Veikki V. Loittoine loitto. — Petroskoi: Periodika, 2016. — 92 с.[6].
Huomavukset
- ↑ 1 2 3 Karjalan TV. Kirjakamari. Vas'a Veikki (рус.). rutube.ru. Kačondan päivymiäry: 25. syvyskuudu 2025.
- ↑ Электронная библиотека авторов Карелии (рус.). avtor.karelia.ru. Kačondan päivymiäry: 25. syvyskuudu 2025.
- ↑ Сборник песен "Puhuo yhteh hiileh" (рус.). gov.karelia.ru. Kačondan päivymiäry: 25. syvyskuudu 2025.
- ↑ Карельскому поэту Василию Вейкки 65 лет! (рус.). petrsu.ru. Kačondan päivymiäry: 25. syvyskuudu 2025.
- ↑ Стихотворение карельского поэта переведут на русский язык (рус.). biblioteka.ptz.ru. Kačondan päivymiäry: 25. syvyskuudu 2025.
- ↑ Василий Вейкки. Библиография (рус.). avtor.karelia.ru. Kačondan päivymiäry: 25. syvyskuudu 2025.
Kirjalližus
- Иванов Василий Савельевич// Писатели Карелии: Биобиблиографический словарь. — Петрозаводск, 2006. — С. 25 ISBN 5-98686-006-3