Livvin piämurreh

On otettu Рувики-späi
Livvin murreh
Oma nimi liygi (livvin kieli)[1]
Muat Ven'a, Suomi
Alovehet Anuksen Karjal, Luadogan pohjasrannikko, Pohjas-Karjal
Pagizijoin lugu 14 100—25 000[2]
Stuatussu on varavonalaine
Lajittelu
Kategourii Jevruazien kielet

Urualilaine kielikundu

Suomi-ugrilaine pereh
Suomi-volgalaine joukko
Baltiekkumerensuomelaine joukko
Kirjukieli latinalaine kirjaimikko (karjalan kirjukieli)
Kielikoudat
ISO 639-1 —
ISO 639-2 —
ISO 639-3 olo
Atlas of the World’s Languages in Danger 396
Ethnologue olo
ELCat 3281
IETF olo
Glottolog livv1243

Liygi (livvin kieli) (ven. Ливвиковское наречие) on eräs kolmes karjalan kielen piämurdehes. Se on nygöi kaikis karjalan kielen piämurdehis levennyzin. Livvikse paistah karjalazet, kudamat eletäh Karjalan tazavallan nygözis Anuksen da Priäžän piirilöis. XX vuozisuan enzimäzel puoliškol liygii paistih nygözien Pitkänrannan piirin päivännouzus da Suojärven piirin liidehes (Raja-Karjalan liidehozan aloveh). Pieni joukko livvikse pagizijoi on Leningruadan alovehel Lodienoin piirin Konnuin kyläs. Livvikse pagizijat sanotah iččie liygiläzikse libo livvikkölöikse. Pagizijua on 14,1-25 tuhattu hengie[3]).

Livvin piämurreh, kui lyydingi piämurreh, oli roinnuh Anuksen kannaksel pitkänaigazien vepsäläzien da karjalazien kosketuksien tuloksennu.

Liygi karjalan kielen piämurdehennu kuuluu suomi-ugrilazen kieliperehen baltiekkumerensuomelazeh kielijoukkoh. Livvin murdehes on äijy laihinsanua muinazes vepsän kielespäi. Livvis on moizii sanoi, kudamii ei ole karjalan kielen toizis murdehis.

Kirjukieli

Tundietun Novgorodan tuohikirjan № 292 pohjannu on livvin murdehen muinaine muodo.

Vuozisuan XIII Novgorodan tuohikirjutus № 292 arkaistizel livvin murdehel

Vuvves 1990 Karjalas piästetäh ilmah Oma Mua -lehtie. Vuvvennu 2011 Karjalan Kielen Seura rubei luadimah karjalankielisty verkožurnualua. Sen nimi oli Karjal Žurnualu. Enimät kirjutukset oldih livvikse, erähät niilöis olldih vienankarjalakse.

Tarkembua tieduo livvin murdehen kirjukielen roindas ei ole. XIX vuozisual liygiläzet kirjutettih kiriillizil kirjaimil. Vuozinnu 1930 otettih käyttöh kirjukieli latinalazel pohjal. Vuvvennu 1989 Karjalan tazavallan virguniekat hyväksyttih karjalan kielen kirjaimikon.

Livvin murdehen kirjaimikko:

A a B b Č č D d Ǯ ǯ E e F f G g
H h I i J j K k L l M m N n O o
P p R r S s Š š Z z Ž ž T t U u
V v Ü ü Ä ä Ö ö '
Karjalan kielen murdehet alovehien mugah

Vuvvennu 2007 Karjalan tazavallan halličus hyväksyi karjalan kielen uvven kirjaimikon[4]. Se on yhtehine kaikile murdehile. 29. oraskuudu vuvvennu 2014 uudeh kirjaimikkoh hyväksyttih muutokset, sih ližättih c-kirjain[5]. Kirjaimikko rodih moine:

A a B b C c Č č D d E e F f G g H h I i
J j K k L l M m N n O o P p R r S s Š š
Z z Ž ž T t U u V v Y y Ä ä Ö ö ʼ

Livvin murdeheh kuulutah alamurdehet:

  • Siämärven;
  • Tulemjärven;
  • Vieljärven;
  • Videlen;
  • Kotkatjärven;
  • Riipuškalan;
  • Nekkulan;
  • Imbilahten;
  • Kondušin;
  • Salmin[6].

Ven'an kielentutkijat sanotah liygii karjalan kielen piämurdehekse. Erähät suomelazet kielentutkijat pietäh liygii iččenäzenny kielenny.

Kieliopin ominažuot

Kui toizet olo.; suuri merkičys on sanan vardalol, kudamas tapahtuu olo. da kudamah liitytäh kai piättehet. Livvis on yksikkö da monikko, kieliopillistu suguu ei ole. On läs 16 sijua. Puaksuh käytetäh postpoziittoi da prepoziittoi. Kieles on heleviä konsonantua (b, d, g, z, ž, dž) da on olo.[7].

Foneetiekku da fonolougii

Vokalit (a, o, u, e, i, ä, ö, y) livvin murdehes voijah olla lyhyöt da pitkät, pitkinny voi olla vaiku kolme vokalii uu, ii da yy. Ongo vokali lyhyt vai pitky, sit voi rippuo sanan merkičys: tuli ven. «огонь» — tuuli ven. «ветер». Puaksuh sanois ollah diftongat (ie, uo, yö, ua, au, iä, ou, eu, iu, iy, äy, öy, ai, oi, ui, ei, äi, öi, yi, ey) da triftongat (uau, uou, ieu, iäy, yöy, iey)[8].

Livvin murdehes da VepKar-korpusas sanelou Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan tutkii Tatjana Boiko. Tekstusanat livvin murdehel

Vokalisovun siändölöin mugah yhtes sanas voi olla eduvokaliloi (ä, ö, y) libo tagavokaliloi (a, o, u), i- da e-vokalit ollah neitrualizet, net voijah olla eduvokalizis dai tagavokalizis sanois, edu- da tagavokalilois rippuu se, mittumat piättehet: tagavokalizet libo eduvokalizet liitytäh sanah[9].

Livvin murdehen konsonantat (b, c, č, d, dž, f, g, h, j, k, l, m, n, p, r, s, š, z, ž, t, v) voijah olla geminuatoinnu (čč, d’d’, nn, n’n’, pp, kk, ll, l'l', mm, rr, ss, šš, tt, vv), se sežo vaikuttau sanan merkičykseh: vilu ven. «холод» — villu ven. «шерсть». Geminuatat roijah sanoisgi, kudamis tapahtuu astevaihtelu: kurgi ven. «журавль» — kurret ven. «журавли»[10].

Konsonantat t, d, l, n, г, s voijah olla pehmielöinny, pehmendysmerkii käytetäh vaiku tagavokalii enne: t'outa ven. «тётя», n'aba ven. «пупок». Vokalit ä, ö, y, e, i pehmendetäh ielolijan konsonantan[10].

Piäpaino sanas ainos on enzimäzel tavul[10].

Sanan taivuttajes on mostu astevaihteluu[11][12][13]:

  • kk ― k
  • čč ― č
  • tt — t
  • pp — p
  • ss — s
  • šš — š
  • g ― v
  • g — j
  • g — ø
  • d — v
  • d — j
  • d — ø
  • b ― v
  • lg ― ll
  • ld — ll
  • nd — nn
  • rg — rr
  • rd — rr
  • mb — mm

Morfolougii

Substantiivu

syömine-sanan taivutandu kaikis sijois[14]:

sija yksikkö monikko
Nominatiivu syömine syömizet
Genetiivu syömizen syömizien
Partitiivu syömisty syömizii
Inessiivu syömizes syömizis
Illatiivu syömizeh syömizih
Elatiivu syömizespäi, syömizes[к. 1] syömizispäi, syömizis[к. 1]
Adessiivu syömizel syömizil
Abessiivu syömizettäh syömizittäh
Allatiivu syömizele syömizile
Ablatiivu syömizelpäi, syömizel[к. 1] syömizilpäi, syömizil[к. 1]
Essiivu syömizenny syömizinny
Translatiivu syömizekse syömizikse
Komitatiivu syömizen syömizienke
Prolatiivu syömizeči syömiziči
Terminatiivu syömizessäh syömizissäh
Approksimatiivu syömizellyö syömiziellyö

Verbi

Verbit livvin murdehes taivutah persounis da luvus, piättehet liitytäh sanan vardaloh, ezimerkikse, eliä-verbi[15]:

  1. -n, minä elän ven. «я живу»,
  2. -t, sinä elät ven. «ты живёшь»,
  3. -u, -y, häi eläy ven. «он, она живёт»,
  4. -mmo / -mmö, myö elämmö ven. «мы живём»,
  5. -tto / -ttö, työ elättö ven. «вы живёте»,
  6. -h, hyö elätäh ven. «они живут».

Kieldomuodo rodieu kieldoverbis ei, kudai taibuu persounis da luvus[15]:

  1. en elä,
  2. et elä,
  3. ei elä,
  4. emmo elä,
  5. etto elä,
  6. ei eletä.

Verbil on nelli aigumuoduo: preezensu (kandau ven. «носить»), imperfektu (kandoi ven. «нёс»), perfektu (on kandanuh) da pluskvamperfektu (oli kandanuh). Verbilöi käytetäh indikatiivas, imperatiivas, kondicionualas, potensiualas[13].

Refleksiivuverbilöin lopus on -kseh (pestäkseh ven. «мыться»); niilöil on oma taivutus[13]:

yks. mon
1. persounu pezemmös ven. «я моюсь» pezemmökseh ven. «мы моемся»
2. persounu pezettös ven. «ты моешься» pezettökseh ven. «вы моетесь»
3. persounu pezehes ven. «он, она, оно моется» pestähes ven. «они моются»

Pronominat

Demonstratiivuproniminat livvin murdehes jagavutah kolmeh joukkoh[16]:

  1. ozutetah sidä, mi on lähäl: tämä ven. «этот, эта, это», nämmä / nämä ven. «эти»;
  2. ozutetah sidä, mi ei ole loitton: neče ven. «этот, эта, это», nenne ven. «эти»;
  3. ozutetah sidä, mi on loitton: tai / netai / se ven. «тот, та, то», net ven. «те».

Omistus

Omistuksen ozuttamizekse käytetäh possessiivupronominoi (minun ven. «мой», meijän ven. «наш»), genetiivua -n-piättehenke (tuatan kodi) da adessiivua -l-piättehenke yhtes olla-verbinke (Minul on lapsi ven. «У меня есть ребёнок»); omistusliittehii käytetäh sanoinke, kudamat trakoitetah sugulazii, net liitytäh lujah vokalivardaloh: -ni, -s, -h (poigu ven. «сын» — poigani, poigas, poigah)[17].

Kyzymysliittehet

Livvin murdehes on kaksi kyzymysliitehty ― -bo da -go. Enzimäine liittyy kyzymyssanois (Kenbo olet? ven. «Кто ты?»), a toine joga substantiivah libo verbih liittyjes voi luadie kyzymyksen (Äijygo? ven. «Много ли?, Olettogo tuttavat? ven. «Вы знакомые?»). Kyzymysliittehet ei novveta vokalisovun siändölöi[18].

Sanasto

Livvin murdehen perussanasto on baltiekkumerensuomelastu alguperiä da on sama kui toizien baltiekkumerensuomelazien kielien perussanasto da idiomat. Uvvet sanat roijah juondehien avul da yhtiständäl[13].

Muinastu da nygyaigastu laihinsanua ven’an kielespäi on äijy. Niilöih kuulutah moizet sanat kui kniigu "книга", žiäli "жаль", duumaija "думать", pruazniekku "праздник" da muut. Kui toizis baltiekkumerensuomelazis kielis on äijy laihinsanua baltiekku- da germuanielazis kielis[13][19].

Uuzi kehitysaigu

Sulakuul vuvvennu 2025 Tiedoakadiemien azientiedäjät opastettih tegoälyy transkribiiruija karjalankielisty paginua (livvin murreh). Opastuksen pohjannu roittih paikallizien joukkoviestimien materjualat da kielen avvonaine korpussu[20][21].

Petroskois kezäl vuvvennu 2025 azetettih linnan ajonevvoloin uvvet azetuskohtat — kaikkiedah 23, kudamis on kirjutettu azetuskohtan nimi karjalan (livvin murreh) da ven'an kielel[22][23].

Livvikse kirjuttajat

Livvikse pajattajat

Huomavukset

  1. ↑ Grünthal, Riho. KLivvistä liiviin. Itämerensuomalaiset etnonyymit. Castrenianumin toimitteita 51.. — Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 1997. — ISBN 952-5150-00-3.
  2. ↑ Karjalainen, Heini & Puura, Ulriikka & Grünthal, Riho & Kovaleva, Svetlana. Karelian in Russia. ELDIA Case-Specific Report. Studies in European Language Diversity 26. ELDIA. — 2013.
  3. ↑ UNESCO Atlas of the World’s Languages in danger. Kačondan päivymiäry: 2. syvyskuudu 2025. Arhiviiruittu 18. talvikuudu 2016
  4. ↑ Правительство Карелии утвердило единый алфавит карельского языка. Официальный интернет-портал Республики Карелия (17. sulakuudu 2007). Kačondan päivymiäry: 2. syvyskuudu 2025. Arhiviiruittu originualaspäi 4. kylmykuudu 2014
  5. ↑ Karjalan kielen yhtenäzeh kirjaimikkoh on luajittu muutokset (рус.). Kačondan päivymiäry: 3. syvyskuudu 2025.
  6. ↑ Народы Карелии : историко-этнографические очерки. — Петрозаводск: Периодика, 2019. — С. 59—63. — 752 с.
  7. ↑ Жаринова, 2012, p. 6—7.
  8. ↑ Жаринова, 2012, p. 9—10.
  9. ↑ Жаринова, 2012, p. 10.
  10. ↑ 1 2 3 Жаринова, 2012, p. 11.
  11. ↑ Жаринова, 2012, p. 56.
  12. ↑ Жаринова, 2012, p. 64.
  13. ↑ 1 2 3 4 5 Pyöli, Raija. Livvinkarjalan kielioppi (Грамматика ливвиковского наречия) (suo.). — Хельсинки: Karjalan Kielen Seura, 2012. — ISBN 978-952-57902-5-2.
  14. ↑ VepKar :: Lemmas. dictorpus.krc.karelia.ru. Kačondan päivymiäry: 2. syvyskuudu 2025.
  15. ↑ 1 2 Жаринова, 2012, p. 22.
  16. ↑ Жаринова, 2012, p. 32.
  17. ↑ Жаринова, 2012, p. 36.
  18. ↑ Жаринова, 2012, p. 21.
  19. ↑ Sanasto - Aunus - Karjalantutkimusseura. www.webbisivu.com. Kačondan päivymiäry: 2. syvyskuudu 2025. Arhiviiruittu 24. syvyskuudu 2014
  20. ↑ Искусственный интеллект «выучил» карельский язык. otr-online.ru (28. sulakuudu 2025). Kačondan päivymiäry: 4. syvyskuudu 2025.
  21. ↑ Ученые РАН создали нейросеть, которая распознает карельский язык (рус.). rk.karelia.ru. Kačondan päivymiäry: 4. syvyskuudu 2025.}
  22. ↑ Karjalan kieldy nygöi azetuskohtis. Oma Media. Kačondan päivymiäry: 11. syvyskuudu 2025.
  23. ↑ Остановки в Петрозаводске подпишут на двух языках (рус.). rk.karelia.ru. Kačondan päivymiäry: 11. syvyskuudu 2025.

Kommentuariet

  1. ↑ 1 2 3 4 Сокращённая форма.

Kirjalližus

Linkat

Lähteh - "https://olo.ruwiki.ru/w/index.php?title=Livvin_piämurreh&oldid=126279206"