Aleksandr Mašakov
| Aleksandr Rodionovič Mašakov | |
|---|---|
| |
| Roindupäivy | 5. oraskuudu 1914 |
| Roindukohtu | Tatarskaja gora -kylä, Puudogan ujezdu, Anuksen gubernii |
| Kuolendupäivy | 2. ligakuudu 1943 (29 vuottu) |
| Kuolendukohtu | Sičov-suari Dnepr-jovel, Ukrainu |
| Kuulundu |
|
| Voiskien laji | |
| Palvelun vuvvet | 1936—1943 |
| Arvonimi |
|
| Torat/voinat |
Talvivoinu (1939—1940) Suuri Ižänmualline voinu |
| Palkindot | |
Aleksandr Rodionovič Mašakov (5. oraskuudu vuvvennu 1914 — 2. ligakuudu vuvvennu 1943) on Nevvostoliiton urhomies (1944), ilmudesantujoukkoloin routan piälikkö, gvardien kapituanu[1].
Eloskerdu
Oli roinnuhes muanruadajan pereheh. Oli ven'alaine. Vahnembien kuoltuu kaheksan vuvven ijäs puutui vahnemban vellen Mihail Rodionovičan perehen huolih. Seiččemen kluasan školan loppiettuu ruadoi kolhozas, Vienanmeren-Baltiekkumeren kanualan objektoin rakendamizes Soroka-kyläs, Kemin linnan palo-ozastos.
Vuvvennu 1936 Mašakovua otettih Ruadajien da muanruadajien Ruskieh Armieh, vuvvennu 1939 häi loppi nuorembien piälikkölöin kursit, oli Talvivoinan ozanottajannu (1939—1940).
Suuren Ižänmuallizen voinan allus lähtijen oli leitenantannu, vzvodan piälikönny Karjalan frontal, oli jygiesti ruanittu. Jälles gospitalis parandamistu händy työttih Päivänlaskun frontale, oli Moskovan toran ozanottajannu. Vuvves 1942 kuului Kogo Nevvostoliiton bol’ševiekkoin partieh.
Vuvvennu 1942 jälles Vistrel-korgieloil johtokunnan kursiloil opastundua händy työttih Voronežan frontale, oli Kurskan toran ozanottajannu.
Yöl 2. ligakuudu vuvvennu 1943 4. gvardien armien 7. gvardien ilmudesantujoukkoloin 29. gvardien ilmudesantupolkan avtomuatas ambujien routan piälikkö kapituanu Aleksandr Mašakov yhtes avtomuatas ambujien joukonke ylitti Dnepr-joven da piäzi Sičov-suarele, kus hävitti vihollizen garnizonan da pietteli suardu jygien granuattutulen aigah vastustajen vihollizen rynnäkkölöi. Oli tapettu, konzu andoi dovarišoile mahton lähtie.
Nevvostoliiton Korgeviman Nevvoston Prezidiuman käskys "Nevvostoliiton urhomiehen arvonimen annandas Ruskien Armien generualoile, oficieroile, seržantoile da saldatoile" 22. tuhukuudu vuvvennu 1944 "johtokunnan bojutehtävien kunnollizes täyttämizes Dnepr-joven ylittäjes, lykykkähis toimilois joven oigiel rannal da ozutetus rohkevuos da urholližuos" Mašakovale kuoltuu annettih Nevvostoliiton urhomiehen arvonimi[2].
On pandu muah Velleskalmah Ukrainan Poltavan alovehen Gradižskan linnan keskuslagevol.
Palkindot da arvonimet
- Leninan kunnivomerki;
- Kuldaine Tiähti -medali;
- Karjalan tazavallan kunnivokanzalaine -arvonimi (kuoltuu, vuvvennu 2025)[3].
Musto
- Karjalan tazavallan Puudogan linnas on Mašakovan nimine uuličču da hänen mustokse on azetettu mustomerki.
- Petroskois on Mašakovan uuličču.
- Petroskois Aleksandr Mašakovan kuva on Nevvostoliiton urhomiehien gallereis.
- Ven'an sodahistourielline yhtistys azetti Mašakovan mustokse mustolavvan Puudogan piirin Ust'-Reka -kylän školan taloil, kus häi opastui.
Huomavukset
- ↑ Карелия: энциклопедия: в 3 т. / гл. ред. А. Ф. Титов. Т. 2: К — П. — Петрозаводск: «ПетроПресс», 2009. — 464 с.: ил., карт. ISBN 978-5-8430-0125-4 (т. 2) — стр. 199.
- ↑ Указ Президиума Верховного Совета СССР «О присвоении звания Героя Советского Союза генералам, офицерскому, сержантскому и рядовому составу Красной Армии» от 22 февраля 1944 года // Ведомости Верховного Совета Союза Советских Социалистических Республик : газета. — 1944. — 5 kevätkuudu (№ 13 (273)). — С. 1.
- ↑ Уроженцам и жителям Карелии – Героям Советского Союза – присвоены звания Почетных граждан республики (рус.). Официальный интернет-портал Республики Карелия. Kačondan päivymiäry: 21. elokuudu 2026.
Kirjalližus
- Герои земли советской. — Петрозаводск: Карельское книжное издательство, 1968. — С. 145-155. — 367 с. — 20 000 экз.
Linkat
- Aleksandr Mašakov (рус.). Muan urhomiehet -verkosivusto.
- Rodivunnuot 5. oraskuudu
- Rodivunnuot vuvvennu 1914
- Persounat kirjaimikon mugah
- Rodivunnuot Puudogan ujezdas
- Kuolluot 2. ligakuudu
- Kuolluot vuvvennu 1943
- Kuolluot Ukrainal
- Kapituanat (Nevvostoliitto)
- Nevvostoliiton urhomiehet
- Leninan kunnivomerkin kavalierat
- Karjalan tazavallan kunnivokanzalazet
- Routtien piäliköt Suuren Ižänmuallizen voinan aigah
- Nevvostoliitto-suomelazen voinan ozanottajat (1939—1940)
