Timofei Artemjev

Timofei Nikiforovič Artemjev
Roindupäivy	3 (16) heinykuudu 1912(1912-07-16)
Roindukohtu	Karhumäin kylä, Mändysellän voulosti, Povenčan ujezdu, Anuksen gubernii, Ven'an valdukundu
Kuolendupäivy	6. sulakuudu 1945(1945-04-06) (32 vuottu)
Kuolendukohtu	Pinkafel'd-linnan lähäl, Obervart-piiri, reihsgau Štirija, nacistoin Germuanii
Kuulundu	Nevvostoliitto
Voiskien laji
Palvelun vuvvet	1934—1945
Arvonimi
Torat/voinat	Talvivoinu, Suuri Ižänmualline voinu
Palkindot

Timofei Nikiforovič Artemjev (3. [16.] heinykuudu 1912 — 6. sulakuudu vuvvennu 1945) on nevvostolaine oficieru, Talvivoinan da Suuren Ižänmuallizen voinan ozanottai, Voronožen frontan, 40. armien, 68. gvardien ammundudiivizien 198. gvardien ammundupolkan piälikkö, gvardien majouru.

Nevvostoliiton urhomies (23. ligakuudu vuvvennu 1943), gvardien podpolkovniekku.

Eloskerdu

Oli roinnuhes 3. (16.) heinykuudu vuvvennu 1912 Anuksen gubernien Povenčan ujezdan Karhumäin kyläs, nygöi se on luonnonobjektannu Karjalan tazavallan Karhumäin piirin Čobinskoin kyläkunnan alovehel, muanruadajien perehes. Oli karjalaine. Vuvvennu 1928 seiččemen kluasan školan loppiettuu ruadoi Karhumäin piirin Pokrovskoje-kyläs mečänkuadajannu da jovenajajannu. Vuvvennu 1931—1933 opastui Petroskoin pedagouguopistos, sen loppiettuu ruadoi liikundukul'tuuran opastajannu.

Vuvvennu 1934 Artemjevua otti Ruskieh Armieh Petroskoin linnan sodakomitiettu, händy työttih Leningruadan sodaokrugan 18. ammundudiviizieh. Vuvvennu 1938 loppi nuorembien leitenantoin kursit. Oli Talvivoinan ozanottajannu.

Suuren Ižänmuallizen voinan allettuu vahnembi leitenantu T. N. Artemjev oli erähän Valgoven'an socialistizes nevvostotazavallas olluon ammunduozastoloin štuabuvirras. 21. armien voiskienke häi myöstyi päivännouzuh, Volgassah, kus oli Stalingruadan toran ozanottajannu, kudaman aigah voitettih fel'damaršalu Paul'usan 6. Gitleran 300 tuhattu hengizen armien.

Sygyzyl 1943 gvardien majouru Timofei Artemjev, 198. ammundupolkan piälikkö (68. gvardien ammundudiviizii, 40. armii, Voronežan frontu), ozutti iččie Dnepran ylittämizes.

Artemjevan polku enzimäzenny diviizies 24. syvyskuudu vuvvennu 1943 rubei ylittämäh Dnepr-jogie Ukrainan Kijev-piälinnua suvemba, valloitti placdarman Kijevan alovehen Kagarlikskoin piirin Baliko-Ščučinka-kylän lähäl. Polkan bojuololois olles gvardien majouru T. N. Artemjev iče johti vihollizen 12 jygien hyökkävyksen vastustustu da ruanitukse roittuu ei jättänyh torakohtua.

Nevvostoliiton Korgeviman Nevvoston Prezidiuaman käskys 23. ligakuudu vuvvennu 1943 johtokunnan sodatehtävien kunnollizes täyttämizes frontal nacistoin valloittajii vastah da urhakkahuos da urholližuos gvardien majourale Timofei Nikiforovič Artemjevale annettih Nevvostoliiton urhomiehen arvonimi yhtes Leninan kunnivomerkinke da Kuldaine tiähti -medalinke (№ 2006).

Kogo Nevvostoliiton bol'ševiekkoin kummunistizen puoloveheh kuului vuvven 1943 kylmykuus.

Vuvven 1944 lopus gvardien podpolkovniekkua T. I. Artemjevua pandih 179. gvardien ammundupolkan piälikökse (59. gvardien ammundudiviizii, 46. armii, 2. Ukrainan frontu). Saldatat hänen johtol voitettih vihollizen Ukrainal, piästettih Pol'šan da Čehoslovuakien rahvahii. Sulakuul vuvvennu 1945 jygiet bojut oldih Avstrien piälinnan Venan lähäl. Gvardien polkale, kudaman piälikönny oli T. N. Artemjev, puutui vastustua viizi tankuatuakkua. Ga viholline ei azetunnuh. Vaiku jälles kuvven atuakan vastustamistu viholline varavui da rubei myöstymäh. Sit Artemjev ohjai omat ozastot vihollistu vastah. Sit bojus 6. sulakuudu vuvvennu 1945 rohkei polkan piälikkö kuadui.

Palkindot da arvonimet

• Kuldaine tiähti -medali (№ 2006);
• Leninan kunnivomerki;
• Ruskien Flavun kunnivomerki;
• Suvorovan III astien kunnivomerki;
• Suuren Ižänmuallizen voinan I astien kunnivomerki;
• Karjalan tazavallan kunnivokanzalaine -arvonimi (kuoltuu, vuvvennu 2025).

Pereh

Akkah — Agafja, lapset — Zoja, Аnatolii.

Musto

Karjalas rodivunnuzien Nevvostoliiton urhomiehien gallerei
Antikazen da Ruskien uuličan ristavukses Petroskois

2. Ukrainan frontan Sodanevvoston piätökses ruuhi Nevvostoliiton urhomiehen T. N. Artemjevan runganke tuodih L'vov-linnah, kudai oli jo enne piästetty vihollizis, da sodakunnivoloinke se kalmattih Mainehen mägyričäle.

Urhomiehen roindumual Karhumäin linnas (Karjalan tazavaldu) on azetettu mustolaudu uuličal, kudamal on urhomiehen nimi. T. N. Artemjevan kuva, kui kaikkien Karjalas rodivunnuzien 28 Nevvostoliiton urhomiehen kuvat, on Nevvostoliiton urhomiehien gallereis, kudai avattih vuvvennu 1977 Karjalan piälinnas Petroskois Antikazen da Ruskien uuličan lohkol.

7. kevätkuudu vuvvennu 2019 Timofei Artemjevan nimen sai Petroskoin uuličču </ref>.

Huomavukset

Kirjalližus

• Котвицкий М. Путь героя. (О Герое Советского Союза Т. Н. Артемьеве) — Петрозаводск, Госиздат КАССР, 1961. — 35 с. с илл.; 1 л. портр.
• Герои Советского Союза: Краткий биографический словарь / Пред. ред. коллегии И. Н. Шкадов. — М.: Воениздат, 1987. — Т. 1 /Абаев — Любичев/. — 911 с. — 100 000 экз. — ISBN отс., Рег. № в РКП 87-95382.
• Герои земли советской. — Петрозаводск: Карельское книжное издательство, 1968. — С. 39—48. — 367 с. — 20 000 экз.

Linkat

Timofei Artemjev (рус.). Muan urhomiehet -verkosivusto.  (Kačondan päivymiäry: 7 syvyskuudu 2011)

• Из наградного листа