Aleksandr Dorofejev

RUWIKIS on kirjutustu toizis ristikanzois sugunimenke Dorofejev.

Aleksandr Petrovič Dorofejev
Roindupäivy	25. elokuudu 1895(1895-08-25)
Roindukohtu	Karhumägi, nygöi Karhumäin piiri, Povencan ujezdu, Anuksen gebrnii, Ven'an valdukundu
Kuolendupäivy	25. tuhukuudu 1971(1971-02-25) (75 vuottu)
Kuolendukohtu	Moskovu, СССР
Kuulundu	Ven'an valdukundu →  Nevvostoliitto
Voiskien laji	jalguvägi
Palvelun vuvvet	1915 — 1917  Nevvostoliitto 1917 — 1928; 1933 — 1954
Arvonimi	Praporščiekku Ven'an valdukunnan armii
Командовал	295. ammundudiviizii
Torat/voinat	I Muailman voinu Tuhukuun vallankumovus Ligakuun vallankumovus Kanzalline voinu Ven'al Suuri Ižänmualline voinu
Palkindot	Ven’an valdukunnan Toizien valdivoloin:

Aleksandr Petrovič Dorofejev (ven. Александр Петрович Дорофе́ев, 25. elokuudu vuvvennu 1895, Karhumäin kylä, nygöi Karhumäin piiri, Karjal, toizien tiedoloin mugah — st. Volhovo, nygöi Novgorodan alovehen Čudovskoi piiri — 25. tuhukuudu vuvvennu 1971, Moskovu) on Nevvostoliiton sodapiälikkö, Nevvostoliiton urhomies (19.03.1944). Generualu-majouru (3.06.1944).

Algueloskerdu

Oli roinnuhes 25. elokuudu vuvvennu 1895 mečänpiluanduzavodan prikaščiekan perehes, oli karjalaine. Vuvvennu 1905 Dorofejevien pereh muutti Piiterih. Korgien alguopiston loppiettuu Dorofejev rubei ruadamah mečän sortiruiččijannu Karl Graan -kaupputaloin mečänpiluandufirmas Kronštadtas, vuvves 1914 — Gonckevičan mečänpiluanduzavodal Petrogruadas.

I Muailman da kanzalline voinat

Oraskuul vuvvennu 1915 Dorofejevua otettih Ven’an valdukunnan armieh. Sluuži Volinskan polkan leib-gvardies, loppi polkan opastuskomandan. Vuvven 1916 tuhukuus vojuičči polkanke I Muailman voinal nuoremban unter-oficieran arvonimis, oli ozaston piälikönny. Voinan aigah Dorofejevua palkittih kolmel Georgien ristal. Brusilovan katkuanduhyökkävyksen aigah Luckan lähäl oli ruanittu, jälles gospitalii händy työttih opastumah Pavlovskan sodaopistoh. Kylmykuul vuvvennu 1916 loppi opiston ruttokursan, rodih praporščiekakse, händy pandih nuorembakse oficierakse Volinskoin polkan leib-gvardien varabataljounah Petrogruadas. Tuhukuun vallankumovuksen aigah aktiivizesti otti ozua vallankumovuksen tapahtumih Petrogruadas. Kevätkuul vuvvennu 1917 saldatat vallittih händy routan piälikökse.

Otti ozua Ligakuun vallankumovukseh. Liityi Ruskien gvardien Petergofan joukkoh, händy pandih sen sodapiälikökse, sentämän päivän peräs rodih joukon piäliköksegi. Otti ozua Talvidvorčan rynnäköl ottamizeh, sit junkerois oružan ottamizeh monis sodaškolis. Kylmykuul vuvvennu 1917 otti ozua Kerenskoin da Krasnovan vastahnouzun hävittämizeh.

Vuvven 1918 oraskuus sluuži Ruskies Armies. Händy pandih 2. Petergofan nevvostodiviizien 1. polkan routan piälikökse, senke ajoi elokuul Päivännouzufrontale da aktiivizesti otti ozua kanzallizeh voinah Ven'al. Vuvven 1918 syvyskuus sluuži 228. Karjalan ammundupolkas, kus oli routan da ammundubataljounan piälikönny, oli polkan varapiälikönny. Vojuičči vastahnossuttu Čehoslovuakien korpussua, Rahvahan Armiedu KOMUČ da admirualu A. V. Kolčakan voiskien vastah. Oraskuul vuvvennu 1919 händy työttih opastumah.

Vuvvennu 1919 loppi Štuabusluužban korgeiškolan Moskovas. Kylmykuul vuvvennu 1919 rodih Suvifrontan 14. armien 45. ammundudiviizien 135. ammundubriguadan štuaban piälikökse. Vojuičči Suvi- da Luonasfrontal A. I. Denikinan da S. Petl'uran armieloi vastah.

Voinienväline aigu

Jälles voinua Dorofejev sluuži samas diviizies (rubei kuulumah Ukrainan sodaokrugah), ligakuul vuvvennu 1921 Dorofejevua pandih nuoremban piälikkökunnan diviiziiškolan piälikön abuniekakse, sit oli 135. ammundupolkan bataljounan piälikönny. Vuvven 1924 sulakuus oli 100. ammundudiviizien diviiziiškolan luvendoiččijanu, vuvven 1925 elokuus 299. ammundupolkan tiijusteluštuaban piälikön abuniekannu. Ligakuul vuvvennu 1928 jäi rezervah voimattomuon periä.

Rubei elämäh Belaja Čerkov’ -linnas, ruadoi meččymaterjualoin sortiruiččijannu, vuvven 1929 pakkaskuus — varustusagentannu alovehen kulutusyhtistykses, vuvven 1930 pakkaskuus — ruado-ozaston verbuiččijannu, vuvven 1931 kevätkuus — vuoziaijallizien ruadomarkinoin johtajannu, sit Osoaviahiman Belaja Čerkov’ -linnan sodakomitietan johtajannu.

Vuvven 1933 pakkaskuul Dorofejevua uvvessah otettih Ruskieh Armieh, häi rodih Ukrainan sodaokrugan 2. Turkestanan ammundudiviizien 2. erillizen štuaban piälikökse. Vuvven 1935 syvyskuus oli Belaja Čerkov’ -linnan muatalovusinstituutan sodalaitoksen piälikönny, vuvven 1940 sulakuus — Kijevan Erillizen sodaokrugan 199. ammundudiviizien 2. štuaban ozaston piälikönny. Vuvvennu 1940 zaočno loppi Ruadajien da muanruadajien M. V. Frunzen nimizen soda-akadiemien.

Suuri Ižänmualline voinu

Vuvven 1941 kezäkuus A. P. Dorofejev otti ozua Suuren Ižänmuallizen voinan bojuloih, vastai sen allun Lounasfrontan Novo-Miropol’skoin lujituspiirin rajal. Enzikerdua otti ozua bojuloih 26. kezäkuudu: Ruskein Armien saldatoinke piäzi nemsoin tagavoh, löydi ymbäröičykseh puuttunuot kaksi ammundu- da kaksi artielieriipolkua, sit vedi heidy ymbäröičyksespäi iäre. Sit operacies händy ezitettih Ruskien Tiähten kunnivomerkin suajakse, ga ei palkittu. Sit diviizienke yhtyi Kijevan puolistusoperacieh, otti ozua bojuloih Kazatinan, Belaja Cerkov’ -linnan da Mironovkan lähäl. Bojulois 13. da 20. elokuudu oli ruanittu. Sygyzyl vuvvennu 1941 A. P. Dorofejevale annettih polkovniekku-arvonimi.

Elokuun 25. päiväs — Lounasfrontan 26. armien 41. ammundudiviizien 241. ammundupolkan piälikkö, puolisti Kanev-linnua. Konzu tila 5. armies paheni, polku annettih sih armieh da avtomašinoil siirrettih Černigovan čupule, kus se vastusti vihollizen syviä hyökkävysty. Nämmis bojulois Dorofejev oli kontuuzittu. Piäzi polkanke ymbäröičykses, ga jo sentämän päivän mendyy puutui Kijevan kattilah. Jälles 14 päiviä kestänytty reidua nemsoin tagavuo myöte piäzi omien luo Ahtirkan čupul. Polkaspäi piäzi 475 hengie, hyö kannettih 2 artielierien oružua da 24 pulem’outtua. Kodvazen aigua Forofejev oli Ahtirkan garnizon piälikönny, perusti uuzii ozastoloi ymbäröičykses piässyzis saldatois.

28. syvyskuudu vuvvennu 1941 Dorofejevua pandih 295. ammundudiviizien piälikökse. Lounasfrontan 21. armieh kuulujannu otti ozua Sumi-Har’kovan puolistusoperacieh, kolmandeh kerran puutui ymbäröičykseh da uvvessah piäzi sit diiviizien piävoimienke Belgorodan čupul. Kylmykuul diviizii annettih Suvifrontan 37. armiele, kus se otti ozua Rostovan hyökkävysoperacieh. Bojus 1. kevätkuudu vuvvennu 1942 oli jygiesti ruanittu. Vuvvennu 1942 liittyi Kogo Nevvostoliiton bol'ševiekkoin kommunistizeh partieh.

10. heinykuudu vuvvennu 1942 piäzi gospitalispäi da uvvessah rodih 295. ammundudiviizien piälikökse, kudai endizelleh kuului Suvifrontan 37. armieh, heinykuun 29. päiväs — Pohjas-Kavkuazan frontal, elokuun 11. päiväs — Kavkuazan tagazel frontal. Otti ozua Voronežu-Vorošilovogruadan da Donbasan puolistusoperacieloih, Kavkuazan toran puolistuozah. 22. elokuudu vuvvennu 1942 oli jygiesti kontuuzittu da ruanittu, oli kaksi nedälii liečindybataljounas da sit uvvessah rubei johtamah diviiziedy. Ligakuul vuvvennu 1942 diviizii otti ozua Nal’čik-Ordžonikidzen puolistusoperacieh, kus 22. ligakuudu Dorofejev uvvessah oli jygiesti ruanittu. Jälles parandamistu vuvven 1942 kylmykuus oli 37. armien tagavonohjuandan štuaban piälikönny. Otti ozua Pohjas-Kavkuazan da Krasnoduaran hyökkävysoperacieloih. Kevätkuul vuvvennu 1943 äijäl läževyi.

Jälles parandamistu kolmanden kerran rodih 295. ammundudiviizien piälikökse, sil kerdua jo Voitonpäivässäh. Diviizii Dorofejevan johtol 58. da 56. armieh kuulujannu puolisti Kubanii. Elokuun lopul vuvven 1943 se siirrettih Suvifrontan 2. gvardien armieh, sih kuulujannu diviizii otti ozua Donbasan da Melitoupolin hyökkävysoperacieloih. 22. tuhukuudu vuvvennu 1944 diviizii siirrettih 4. Ukrainan frontan 28. armieh (jälles armii siirrettih 3. Ukrainan frontale).

3. Ukrainan frontan 295. ammundudiviizien piälikkö Aleksandr Dorofejev erinomah ozutti iččie Breznegovato-Snigir’ovan hyökkävysopercies. Yöl 13. kevätkuukse diviizii hänen johtol ylitti Dnepran Antonovka- da Kindiika-eländykohtien luo, valloitti placdarman da siepäi ruttoh lähti hyökkävykseh da saman piän keskipäiväl piäzi Hersonah.

Nevvostoliiton Korgeviman Nevvoston Prezidiuman käskys 19. kevätkuudu vuvvennu 1944 "johtokunnan tehtävien kunnollizes täyttämizes frontal nemsoin valloittajii vastah da ozutetus rohkevuos da urholližuos" polkovniekale Aleksandr Petrovič Dorofejevale annettih Nevvostoliiton urhomiehen arvonimi yhtes Leninan kunnivomerkin da Kuldaine Tiähti -medalinke (№ 3411).

Sulakuul vuvvennu 1944 diviizii Dorofejevan johtol annettih 5. iškuarmiele. Sit häi vojuičči 3. Ukrainan da 1. Valgoven'an frontal. Diviizii ylen hyvin ozutti iččie Odesan, Jassko-Kišin’ovan, Vislu-Oderan, Berlinan hyökkävysoperacielois. Diviizii kunnivonke loppi voinan Berlinas. Sit aijas, konzu Dorofejev oli sen piälikönny, se sai Hersonan diviizii -arvonimen (23.03.1944) da se palkittih Ruskien Flavun kunnivomerkil (1.04.1944), Suvorovan II astien kunnivomerkil (20.04.1944), Leninan kunnivomerkil (11.06.1945).

Voinan aigah Dorofejev oli kuuzi kerdua ruanittu, kolme kerdua niilöis jygiesti.

Voinanjälgehine elos

Dorofejevan kalmu Vvedenskoil kalmužimal Moskovas.

Jälles voinua generualu-majouru Dorofejev oli diviizien piälikönny, kudai rubei kuulumah Nevvostoliiton okkupaciivoiskien joukkoh Germuanies, a vuvven 1945 lopus se annettih Pohjas-Kavkuazan sodaokrugale. Kezäkuul vuvvennu 1946 diviizies luajittih 30. erilline ammundubriguadu, Dorofejev jäi sen piälikökse.

19. pakkaskuudu vuvvennu 1948 generualu-majouru A. P. Dorofejevua otettih kiini. Jälles nelliä vuottu tyrmiä, konzu sellitettih hänen dieluo, händy 27. kevätkuudu vuvvennu 1952 viäritettih monekse vuottu tyrmiä da Nevvostoliiton ministroin nevvoston käskys № 1786—661 12. sulakuudu vuvvennu 1952 hänel otettih iäre generualu-majouru -arvonimi. Kiini otandan syyt da mis händy viäritettih tässäh ei tietä.

4. syvyskuudu vuvvennu 1954 Dorofejevua piästettih tyrmäspäi. Nevvostoliiton Korgeviman Suvvon plenuman azetukses 8. sulakuudu vuvvennu 1955 kriminualudielo hänen kohtah loppiettih da händy iččie kogonah reabilitiiruittih. Jälles pitkiä aigua tyrmäs da kuni ei täyttänyh rezervah jiändän igärajua Dorofejev ei ruvennuh ruadamah sodasluužbas, Nevvostoliiton puolistusministerstvan käskys händy jätettih sit rezervah 4. syvyskuudu vuvvennu 1954.

Eli Moskovas. Ruadoi Soda-tiijollizes yhtistykses, kudai kuului Nevvostoliiton Armien keskustaloih, da Znanije-yhtistykses. Pidi soda-ižänmuansuvaičusruaduo nuorižonke.

Kuoli 25. tuhukuudu vuvvennu 1971 Moskovas. On pandu muah Vvedenskoil kalmužimale (oza 29).

Palkindot da arvonimet

• Nevvostoliiton urhomiehen Kuldaine Tiähti -medali (19.03.1944);
• kolme Leninan kunnivomerkii (19.03.1944, 21.02.1945, 29.05.1945);
• kolme Ruskien Flavun kunnivomerkii (27.03.1942, 3.11.1944, …);
• Kutuzovan II astien kunnivomerki (6.04.1945);
• Suuren Ižänmuallizen voinan I astien kunnivomerki (4.10.1944);
• medalit;
• Karjalan tazavallan kunnivokanzalaine -arvonimi (kuoltuu, vuvvennu 2025).

Ven'an valdukundu:

• kolme Georgien ristua.

Ulgomualazien valdivoloin palkindot;

• Gr’unval’dan Ristan III astien kunnivomerki (Pol'šu);
• Tudor Vladimireskun III astien kunnivomerki (Rumiinii).
• ulgomualaine medali

Pereh

Poigah — Vladimir, tytär — Svetlana.

Musto

• Karhumäis generualu Dorofejevan nimen on suannuh uuličču, tämän uuličan erähäl taloil on azetettu mustolaudu.
• A. P. Dorofejevan kuva on Nevvostoliiton urhomiehien gallereis, kudai avattih Petroskois vuvvennu 1977.
• Generualan nimen on suannuh uuličču Hersonas. Erähäl taloil sie on azetettu mustolaudu.

Huomavukset

Kirjalližus

• Герои Советского Союза: Краткий биографический словарь / Пред. ред. коллегии И. Н. Шкадов. — М.: Воениздат, 1987. — Т. 1 /Абаев — Любичев/. — 911 с. — 100 000 экз. — ISBN отс., Рег. № в РКП 87-95382.
• Великая Отечественная. Комдивы : военный биографический словарь / [Д. А. Цапаев и др. ; под общ. ред. В. П. Горемыкина] ; М-во обороны Российской Федерации, Гл. упр. кадров, Гл. упр. по работе с личным составом, Ин-т военной истории Военной акад. Генерального штаба, Центральный архив. — М. : Кучково поле, 2014. — Т. III. Командиры стрелковых, горнострелковых дивизий, крымских, полярных, петрозаводских дивизий, дивизий ребольского направления, истребительных дивизий (Абакумов — Зюванов). — С. 844—847. — 1102 с. — 1 000 экз. — ISBN 978-5-9950-0382-3.
• Герои земли советской. — Петрозаводск: Карельское книжное издательство, 1968. — С. 97—116. — 367 с. — 20 000 экз.
• Смирнов В. И. Комдив Дорофеев. — Петрозаводск, 1976.
• Герои твои, Херсонщина. — Симферополь, 1980. — С.191-192.
• Героям Родины — слава! 3-е изд., испр. и доп. — Петрозаводск, 1985. — С.258-259.
• Днепр — река героев. Киев, 1983. — С.271.

Linkat

• Aleksandr Dorofejev (рус.). Muan urhomiehet -verkosivusto.
• Из наградного листа.
• Краткая информация и фотографии разных лет жизни А. П. Дорофеева на сайте "Бессмертный полк".