F'odor Aleksandrov

F'odor Mihejevič Aleksandrov
Roindupäivy	25 talvikuudu 1912 (7 pakkaskuudu 1913)
Roindukohtu	Šima-kylä, Gdovskoi ujezdu, Piiterin gubernii, Ven'an valdukundu (mygöine leningruadan aloveh, Ven'a)
Kuolendupäivy	15. ligakuudu 1986(1986-10-15) (73 vuottu)
Kuolendukohtu	Leningruadu, Ven'an federatiivine socialistine nevvostotazavaldu[d], Nevvostoliitto
Kuulundu	Nevvostoliitto
Voiskien laji
Palvelun vuvvet	1936—1938 и 1942—1958
Arvonimi
Torat/voinat	Suuri Ižänmualline voinu
Palkindot	Medalit

F'odor Mihejevič Aleksandrov (25. talvikuudu vuvvennu 1912 (7. pakkaskuudu vuvvennu 1913) — 15. ligakuudu vuvvennu 1986) on nevvostolaine oficieru-tankistu, Suuren Ižänmuallizen voinan aigah — nuori leitenantu, 1. Baltiekkufrontan 6. gvardien armien 10. inženieru-sap'ourušturmanjoukon 47. tankuammundupolkan tankuvzvodan piälikkö, Nevvostoliiton urhomies (24.03.1945), majouru.

Eloskerdu

Oli roinnuhes 25. talvikuudu vuvvennu 1912 (7. pakkaskuudu vuvvennu 1913) Leningruadan alovehen Lužskoin piirin Šima-kyläs ruadajan pereheh. Oli ven'alaine. Sai perusopastuksen. Algoi ruadua vuvvennu 1930 Kirovan raududorogan ruadajannu (nygöi Okt'abr'skaja-raududorogu).

Vuvvennu 1936 Aleksandrovua otettih Ruadajien da muanruadajien Ruskieh Armieh, sodasluužban loppiettuu, vuvves 1938, häi ruadoi vagonoin tehniellizen tarkastuksen ozaston piälikönny Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan Kemin linnas.

Sulakuul vuvvennu 1942 Aleksandrovua otettih toimijah armieh da työttih Karjalan frontan Kiestinkin čurale, kus häi oli 23. gvardien ammundudiviizies (26. armii). Kuului Nevvostoliiton kommunistizeh partieh vuvves 1942 algajen. Nuorien leitenantoin kursiloin loppiettuu vuvvennu 1944 Artemjevua pandih tankuvzvodan piälikökse.

47. tankuammundupolkan tankuvzvodan piälikkö (1. Baltiekkufrontan 6. gvardien armien 10. inženieru-sap'ourušturmanjoukko) nuori leitenantu F'odor Aleksandrov kezäkuun 30. päiväs heinykuun 2. päivässäh vuvvennu 1944 ozutti iččie bojulois Polockan linnah tulduu (Valgoven'an Vitebskan aloveh).

Bojus omas alguhpanos, rohkevuos eisti jalguvägii edehpäi, sih niškoi kuuzi kerdua vihollizen ambujes lähti tankaspäi, ku suas tiediä, mi on tiel Nevvostoliiton jalguväile edehpäi eistymizes. Nenga ihastutti 71. ammundudiivizien 210. ammundupolkan hengikundua, kudamua häi kannatti.

30. kezäkuudu nemsoin tugikohtan valloittamizes Belii Dvor- da Zaskorki-eländykohtien čupul rodih tankoin vzvodan piälikökse da enzimäzenny tuli vihollizen tagavoh, puškas, pulem'outas da tuliheittäjäs ambujen hävitti varavohiäs pagoh juoksijua vihollistu, hävitti silloi läs 100 nemsua. Čuasun aigah Aleksandrovan vzvodu pietteli Zaskorkii, kuni ei tulluh Nevvostoliiton jalguvägi.

Belii Dvor -kyläs peitti omas tankas ammundal gvardien leitenantan Portnoin tankan, kudai revitti telačiepin vihollizen suojushavvas kiändyjes, da ei andanuh vihollizele poltua routan tankua.

1. heinykuudu vuvvennu 1944 bojus Šurmani-, Lesina- da Merugi-eländykohtis kierdäjen, vzvodanke flangaspäi tulduu Lesini-čupule piästyy vastavui vihollizen kahten ičessäh siirdyjän laittehenke, kudamat pieteltih nevvostolazien tankoin da jalguväin piäjoukon eistyndiä. Rubei niilöinke vojuimah, kaksi kerdua pani niilöi perävymäh, nenga avai dorogan nevvostolazile tankoile da omal ezimerkil muanitti ičen jälles kaikkii peräh ajajii.

Bojutoimilois 30. kezäkuudu - 2. heinykuudu vuvvennu 1944 hävitti läs 200 vihollizen saldattua da oficierua, hävitti kaheksa pulem'outtua, kolme tankoinvastastu oružua, hävitti yhten miinuheittobatarein da otti kiini radistan ruadivostansienke.

Nevvostoliiton Korgeviman Nevvoston käskys 24. kevätkuudu vuvvennu 1945 "johtokunnan bojutehtävien kunnollizes täyttämizes germuanielazii fašistuvalloittajii vastah da rohkevuos da urholližuos" nuorele leitenantale F'odo Mihejevič Aleksandrovale annettih Nevvostoliiton urhomiehen arvonimi Leninan kunnivomerkin da Kuldaine Tiähti -medalinke (№ 5981).

24. kezäkuudu vuvvennu 1945 F. M. Aleksandrov otti ozua Voiton paruadah da ohjai omua tankua Ruskien lagevon brusčatkua myöte.

Jälles voinua oficieru jatkoi sluužban Nevvostoliiton armien tankujoukkolois. Vuvves 1958 majouru F. M. Aleksandrov kuului rezervah. Eli Lenigruadas. Kuoli 15. ligakuudu vuvvennu 1986.

On pandu muah Leningruadan alovehen Vsevoložskoin piirin Koval'ovskoile kalmužimale (oza 6).

Pereh

Akkah — Nina Pavlovna Aleksandrova

Palkindot da arvonimet

• Nevvostoliiton urhomiehen Kuldaine Tiähti -medali;
• Leninan kunnivomerki;
• Ruskien Flavun kunnivomerki;
• Ižänmuallizen voinan I astien kunnivomerki;
• Ruskien Tiähten 2 kunnivomerkii;
• Medalit;
• Karjalan tazavallan kunnivokanzalaine -arvonimi (kuoltuu, vuvvennu 2025).

Musto

• F. M. Aleksandrovan kuva Nevvostoliiton urhomiehien gallereis Petroskois.

Huomavukset

Kirjalližus

• Гаймаков Д. А. Атакуют танки. [О Герое Советского Союза Ф. М. Александрове]. — Петрозаводск, Карел. кн. изд., 1964. — 72 с. с илл.
• Герои Советского Союза: Краткий биографический словарь / Пред. ред. коллегии И. Н. Шкадов. — М.: Воениздат, 1987. — Т. 1 /Абаев — Любичев/. — 911 с. — 100 000 экз. — ISBN отс., Рег. № в РКП 87-95382.
• Герои земли советской. — Петрозаводск: Карельское изд, 1968.
• Героям Родины — слава! — Петрозаводск: Карелия, 1985.
• Навечно в сердце народном / Редкол.: И. П. Шамякин (гл. ред.) и др. — 3-е изд., доп. и испр. — Мн.: Белорусская советская энциклопедия, 1984. — 607 с. — 65 000 экз.

Linkat

• F'odor Aleksandrov (рус.). Muan urhomiehet -verkosivusto. (Kačondan päivymiäry: 27 sulakuudu 2010)
• Фёдор Александров (недоступная ссылка).
• Из наградного листа.