Mihail R'abov
| Mihail Timofejevič R'abov | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
 | |||||||
| Roindupäivy | 5. kylmykuudu 1914 | ||||||
| Roindukohtu | R'abovo-kylä, Anuksen gubernii, nygöi Karhumäin piiri, Karjalan tazavaldu | ||||||
| Kuolendupäivy | 7. kezäkuudu 1995 (80 vuottu) | ||||||
| Kuolendukohtu | Smolensku, Ven'a | ||||||
| Kuulundu |
 Nevvostoliitto |
||||||
| Voiskien laji |
 |
||||||
| Palvelun vuvvet | 1937—1963 | ||||||
| Arvonimi |
 |
||||||
| Torat/voinat | Suuri Ižänmualline voinu | ||||||
| Palkindot |
 |
||||||
| Rezervas | vuvves | ||||||
Mihail Timofejevič R'abov (ven. Михаил Тимофеевич Ря́бов, 1914—1995) on Nevvostoliiton Armien polkovniekku, Suuren Ižänmuallizen voinan ozanottai, Nevvostoliiton urhomies (1942).
Eloskerdu
Oli roinnuhes 5. kylmykuudu vuvvennu 1914 R'abovo-kyläs (nygöi — Karjalan tazavallan Karhumäin piiri) ruadajan perehes. Aijoi jäi tuatattah, muamah kazvatti händy.
Vuvvennu 1931 loppi raududorogan seiččemen kluasan školan Petroskois da piäzi opastumah raududorogutehnikumah Lodienoil. Loppi sen kiitettävien arvosanoinke da rubei ruadamah paravozan mašinistannu Moskovu-Okružnoin raududorogan Lihobori-stansien depos.
Vuvvennu 1937 händy otettih Muanruadajien da ruadajien Ruskieh Armieh da työttih opastumah lendäjien da tarkailijoin lendäjien školah. Vuvves 1938 algajen leitenantu R'abov sluuži Leningruadan sodaokrugan loittozen bombituksen lendovoimien ozastolois. Vuvvennu 1940 liityi Kogo Nevvostoliiton bol'ševiekkoin kommunistizeh partieh. Vähästy enne Suurdu Ižänmuallistu voinua händy pandih loittozen toimindan lendopolkan šturmanakse.
Kezäkuus vuvvennu 1941 oli Suuren Ižänmuallizen voinan frontil[1].
Voinan nelländenny päivänny R'abovan lendokoneh ammuttih vihollizen valloitetul alovehel. Lendokunnas hengih jäi vaiku R'abov, kudamal tuli astuo meččytroppazii myöte läs 400 kilometrii frontan liiniessäh.
Vuvvennu 1942 loppi Nevvostoliiton loittozien lendovoimien lendäjien da šturmanoin korgeiškolan da kiändyi järilleh frontale. Bombitti nemsoin pozicieloi Leningruadan da Stalingruadan lähäl, Dancigas, Königsbergas da Berlinas.
Vuvven 1942 syvyskuukse kapituanu Mihail R'abov luadi yön aigah 60 bojulenduo bombittamah loittozes vihollizen tagavos olijoi sodatevolližuon objektoi da 16 bojulenduo bombittamah vihollizen bojutehniekkua da saldattoi liinien frontan alovehel[1].
Nevvostoliiton Korgeviman Nevvoston Prezidiuman käskys "Nevvostoliiton urhomiehen arvonimen annandas Ruskien Armien loittozen toimindan lendovoimien johtokunnale" 31. talvikuudu vuvvennu 1942 "frontal johtokunnan bojutehtävien täyttäjes nemsoin valloittajii vastah da rohkevuos da urholližuos" R'abovale annettih Nevvostoliiton urhomiehen arvonimi Leninan kunnivomerkinke da Kuldaine Tiähti -medalinke noumeral 794[1][2].
Voinan aigah R'abov luadi 866 bojulenduo, oli ilmas läs 2500 čuassuu.
Jälles voinua jatkoi sluužban Nevvostoliiton Armies.
Vuvvennu 1963 polkovniekku R'abov jäi rezervah. Eli Smolenskas, ruadoi inženieru-tehniellizien ruadajien jatko-opastuksen kursiloin varajohtajannu.
Kuoli 7. kezäkuudu vuvvennu 1995, on pandu muah Velleskalmužimale Smolenskas[1].
Oli palkittu Ruskien Flavun, Aleksandr Nevskoin, kahtel Ižänmuallizen voinan I astien, Ruskien Tiähten kunnivomerkilöil, medaliloil[1].
Palkindot da arvonimet
- Leninan kunnivomerki;
- Kuldaine Tiähti -medali;
- Ruskien Flavun kunnivomerki;
- kaksi Suuren Ižänmuallizen voinan I astien kunnivomerkii;
- Aleksandr Nevskoin kunnivomerki;
- Ruskien Tiähten kunnivomerki;
- Karjalan tazavallan kunnivokanzalaine -arvonimi (kuoltuu, vuvvennu 2025)[3].
Musto
- M. T. R'abovan kuva, kui kaikkien 28 Karjalan Nevvostoliiton urhomiehien kuvat, on Nevvostoliiton urhomiehien gallereis Petroskois, kudai avattih vuvvennu 1977 Antikazen da Ruskien uuličan lohkol.
Huomavukset
- ↑ 1 2 3 4 5 Mihail R'abov (рус.). Muan urhomiehet -verkosivusto.
- ↑ Указ Президиума Верховного Совета СССР «О присвоении звания Героя Советского Союза начальствующему составу авиации дальнего действия Красной Армии» от 31 декабря 1942 года // Ведомости Верховного Совета Союза Советских Социалистических Республик : газета. — 1943. — 8 pakkaskuudu (№ 1 (207)). — С. 1. Архивировано 17 kylmykuudu 2021 года.
- ↑ Уроженцам и жителям Карелии – Героям Советского Союза – присвоены звания Почетных граждан республики (рус.). Официальный интернет-портал Республики Карелия. Kačondan päivymiäry: 20. elokuudu 2026.
Kirjalližus
- Герои Советского Союза: Краткий биографический словарь / Пред. ред. коллегии И. Н. Шкадов. — М.: Воениздат, 1988. — Т. 2 /Любов — Ящук/. — 863 с. — 100 000 экз. — ISBN 5-203-00536-2.
- Герои земли советской. — Петрозаводск: Карельское изд., 1968.
- Героям Родины — слава! — Петрозаводск: Карелия, 1985.
Linkat
- Rodivunnuot 5. kylmykuudu
- Rodivunnuot vuvvennu 1914
- Persounat kirjaimikon mugah
- Rodivunnuot Anuksen gubernies
- Kuolluot 7. kezäkuudu
- Kuolluot vuvvennu 1995
- Lendovoimien polkovniekat (Nevvostoliitto)
- Nevvostoliiton urhomiehet
- Leninan kunnivomerkin kavalierat
- Ruskien Flavun kunnivomerkin kavalierat
- Aleksandr Nevskoin kunnivomerkin kavalierat (Nevvostoliitto)
- Ižänmuallizen voinan I astien kunnivomerkin kavalierat
- Ruskien Tiähten kunnivomerkin kavalierat
- Karjalan tazavallan kunnivokanzalazet
- Rodivunnuot Karhumäin piiris
- Suuren Ižänmuallizen voinan lendäjät
- Stalingruadan toran ozanottajat