Ivan Artamonov

On otettu Рувики-späi
Ivan Iljič Artamonov
Артамонов Иван Ильич.jpg
Roindupäivy 6 (19) kylmykuudu 1914(1914-11-19)
Roindukohtu Tepoiniemi, Anuksen ujezdu, Anuksen gubernii, Ven'an valdukundu[1]
Kuolendupäivy 16. oraskuudu 1985(1985-05-16) (70 vuottu)
Kuolendukohtu Petroskoi, Karjalan avtonoumine socialistine nevvostotazavaldu, Ven'an federatiivine socialistine nevvostotazavaldu, Nevvostoliitto[2]
Kuulundu  Nevvostoliitto
Voiskien laji
Артиллерия
Palvelun vuvvet 1936—1955
Arvonimi podpolkovniekku
Torat/voinat torat Halhin-Golal
Suuri Ižänmualline voinu
Palkindot
Герой Советского Союза
Leninan kunnivomerki Орден Красного Знамени Орден Красного Знамени Орден Александра Невского
Орден Отечественной войны I степени Орден Отечественной войны II степени Орден Красной Звезды Медаль «За отвагу» (СССР)
Медаль «За боевые заслуги» Медаль «За боевые заслуги» Юбилейная медаль «За доблестный труд (За воинскую доблесть). В ознаменование 100-летия со дня рождения Владимира Ильича Ленина» SU Medal For the Defence of Stalingrad ribbon.svg
Медаль «За победу над Германией в Великой Отечественной войне 1941—1945 гг.» SU Medal Twenty Years of Victory in the Great Patriotic War 1941-1945 ribbon.svg SU Medal Thirty Years of Victory in the Great Patriotic War 1941-1945 ribbon.svg SU Medal Forty Years of Victory in the Great Patriotic War 1941-1945 ribbon.svg
SU Medal For the Capture of Koenigsberg ribbon.svg Медаль «За победу над Японией» SU Medal 30 Years of the Soviet Army and Navy ribbon.svg SU Medal 50 Years of the Armed Forces of the USSR ribbon.svg
SU Medal 60 Years of the Armed Forces of the USSR ribbon.svg
Нагрудный знак «25 лет победы в Великой Отечественной войне»
ПочётныйГражданинКарелии.png

Ivan Iljič Artamonov (6. (19.) kylmykuudu vuvvennu 1914 — 16. oraskuudu vuvvennu 1985) on Suuren Ižänmuallizen voinan ozanottai, 1. Valgoven'an frontan 48. armien 399. ammundudiviizien 436. erillizen hävitys-tankoinvastustusdivizionan piälikkö, majouru[3], Nevvostoliiton urhomies (1944).

Eloskerdu

Oli roinnuhes 6. (19.) kylmykuudu vuvvennu 1914 Tepoiniemen kyläs, nygöi se kuuluu Karjalan tazavallan Anuksen kanzallizen piirin Kotkatjärven kyläkundah, muanruadajien pereheh. Oli karjalaine. Alguškolan loppiettuu ruadoi meččyzavodal. Opastui fuabrikku-zavoduopastuksen školas.

Vuvvennu 1936 Ivan Artamonovua otettih Ruskieh Armieh. Vuvvennu 1939 häi otti ozua bojuloih jovel Halhin-Gol. Loppi nuorien leitenantoin kursit. Vuvvennu 1941 Artamonov liityi Kogo Nevvostoliiton bol'ševiekkoin kommunistizeh partieh.

Artamonov oli Suuren Ižänmuallizen voinan ozanottajannu vuvven 1942 elokuus. Torai Stalingruadan, Br'anskan, Keskus- da 1. Valgoven'an frontil.

Majouran Ivan Artamonovan johtol 436. erilline hävitys-tankoinvastustusdivizionu (1. Valgoven'an frontan 48. armien 399. ammundudiviizii) hyvin ozutti iččie bojulois 3. syvyskuudu vuvvennu 1944 vihollizen puolistuksen katkates da Narev-joves poikki mennes, sit puolistajes Narev-joven päivänlaskurandua.

Narev-jovelluo tulles tankudesantan artilieriijoukko Artamonovan johtol jygielöis ololois, konzu viholline oli flangoil da tagavos, vastusti vihollizen jalguväin da tankoin hyökkävyksii. Guri-, Šl'ahecki- da Pšedevit-kylien lohkol divizionu hävitti kolme tankua, yheksä pulem'outtua, batarei hävitti 75-mm puškua, kolmekymmen seiččie povdodua, kolme motosiklua da kaksi jälgivägirouttua.

Suutkis astittih enämbi 20 kilometrii, Artamonov enzimäzenny huondeksel 4. syvyskuudu vuvvennu 1944 tuli Narev-joven rannalluo, konzu viholline työndi omua tehniekkua da obozoi päivänlaskurannale. Divizionan kiännettyy Ivan Artamonov rubei ambumah poikki mennytty vihollistu, sen periä vihollizet, konzu ei ehtitty suattua jiännyzii voiskii, räjähytettih poikkimenon, а jiännytty joukkuo päivännouzurannal hävitti divizionu yhtes avangardan jalguväinke.

Tämän hyökkävyksen aigah divizionu hävitti joven rannal kuuzi pulem'outtua, bronetrasport'ouran, kolme avtomašinua da enämbän kymmendy vihollizen povozkua. Keskustamattomua ammudua pidäjes se hävitti ammunduvälinehii Narev-joven päivänlaskurannal, mi avvutti jalguväile piästä joves poikki menetyksittäh. Yhtes jalguväin avangardujoukonke Artamonov andoi mahton divizionale piästä päivänalaskurannale, vastusti nelli vihollizen jalguväin kahten bataljonan suuruon vastuhyökkävysty, kudamua kannatettih tankat, hävitti kolme tankua, ičeambui orožu, kaheksa pulem'outtua da vihollizen jalguväin läs kolme vzvodua.

Se hävitti lopukse vihollizen jiännytty vastuhyökkävysty, eistyi edehpäi kuvvele kilometrile da pietti yhtes jalguväin avangardanke otettuu placdarmua piävoiskien tulendassah.

Nevvostoliiton Korgeviman Nevvoston Prezidiuman käskys 18. kylmykuudu vuvvennu 1944 johtokunnan bojutehtävien kunnollizes täyttämizes da urholližuos majouru Ivan Artamonovale annettih Nevvostoliiton urhomiehen arvonimi Leninan kunnivomerkinke da Kuldaine Tiähti -medalinke yhtes (№ 4728).

Jälles voinua Artamonov jatkoi sluužban Ruskies Armies, elokuul vuvvennu 1945 häi rodih artilierienpolkan varapiälikökse 2. Päivännouzufrontal. Vuvvennu 1948 Artamonov loppi Korgien artilierienškolan. Vuvves 1955 podpolkovniekku I. I. Artamonov on eläkkehel. Häi eli Petroskois. Kuoli 16. oraskuudu vuvvennu 1985.

Palkindot da arvonimet

  • Nevvostoliiton urhomiehen Kuldaine Tiähti -medali (№ 4728) (18.11.1944)[4];
  • Leninan kunnivomerki (18.11.1944)[4];
  • Ruskien Flavun kunnivomerki (09.07.1944)[4];
  • Ruskien Flavun kunnivomerki (05.11.1954)[4];
  • Aleksandr Nevskoin kunnivomerki (26.02.1944)[4];
  • Ižänmuallizen voinan I astien kunnivomerki (06.04.1985)[5];
  • Ižänmuallizen voinan II astien kunnivomerki (15.09.1943)[4];
  • Ruskien Tiähten kunnivomerki (19.11.1951)[4];
  • Medali "Rohkevuos" (07.09.1942)[4];
  • Medali "Bojuarvoruadolois" (29.08.1939)[4];
  • Medali "Bojuarvoruadolois" (05.11.1946)[4]
  • Medali "Stalingruadan puolistamizes" (22.12.1942)[4];
  • Medali "Germuanien voitandas Suures Ižänmuallizes voinas vuozinnu 1941—1945" (09.05.1945)[4];
  • Medali "Königsbergan ottamizes" (09.06.1945)[4];
  • Medali "Japounien voitandas" (30.09.1945)[4];
  • Karjalan tazavallan kunnivokanzalaine -arvonimi (kuoltuu, vuvvennu 2025)[6].

Pereh

Akkah — Marija Aleksejevna Artamonova.

Musto

  • Artamonov on pandu muah Petroskoin Suolusmäin kalmužimale.
  • Ivan Artamonovan nimi on annettu Karjalan tazavallan Anuksen kanzallizen piitin Tuuksen školale.
  • Ivan Artamonovan kuva, kui kaikkien Karjalan tazavallan Nevvostoliiton uhomiehien nimet da kuvat, on Nevvostoliiton urhomiehien gallereis, kudai avattih vuvvennu 1977 Karjalan tazavallan piälinnas Petroskois Antikazen da Ruskien uuličan lohkol.

Huomavukset

  1. ↑ Nygöi Anuksen kanzalline piiri, Karjalan tazavaldu, Ven'a.
  2. ↑ Nygöi Karjalan tazavaldu, Ven'a.
  3. ↑ На дату присвоения звания Героя Советского Союза
  4. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 Наградная карта И. И. Артамонова. Kačondan päivymiäry: 4. tuhukuudu 2021. Arhiviiruittu 14. sulakuudu 2010
  5. ↑ Источник. Kačondan päivymiäry: 8. syvyskuudu 2022. Arhiviiruittu 14. sulakuudu 2010
  6. ↑ Уроженцам и жителям Карелии – Героям Советского Союза – присвоены звания Почетных граждан республики (рус.). Официальный интернет-портал Республики Карелия. Kačondan päivymiäry: 20. elokuudu 2026.

Kirjalližus

  • Герои Советского Союза: Краткий биографический словарь / Пред. ред. коллегии И. Н. Шкадов. — М.: Воениздат, 1987. — Т. 1 /Абаев — Любичев/. — 911 с. — 100 000 экз. — ISBN отс., Рег. № в РКП 87-95382.
  • Герои Светского Союза и полные кавалеры ордена Славы : комплект открыток, Ч. 1 / Музей Карельского фронта. — Беломорск : Музей Карельского фронта, [2020]. — 15 отд. л. в обл. : ил. ; 15х10 см

Linkat

Lähteh - "https://olo.ruwiki.ru/w/index.php?title=Ivan_Artamonov&oldid=126355639"