Aleksandr Rum'ancev

Aleksandr Jevdokimovič Rum'ancev
Roindupäivy	19. talvikuudu 1921(1921-12-19)
Roindukohtu	Zapolje-kylä, Buiskoi piiri, Kostroman aloveh
Kuolendupäivy	23. kezäkuudu 1977(1977-06-23) (55 vuottu)
Kuolendukohtu	Segeža, Karjalan avtonoumine socialistine nevvostotazavaldu, Ven’an federatiivine socialistine nevvostotazavaldu
Kuulundu	Nevvostoliitto
Voiskien laji
Palvelun vuvvet	1941—1946
Arvonimi
Torat/voinat	Suuri Ižänmualline voinu
Palkindot
Rezervas	vuvves 1945

Aleksandr Jevdokimovič Rum'ancev (19. talvikuudu vuvvennu 1921 — 23. kezäkuudu vuvvennu 1977) on Nevvostoliiton urhomies, 2. iškuarmien 803. zeniittu-artilierien polkan ziniittu-pulem’outtuozaston piälikkö, vahnembi seržantu.

Eloskerdu

Alguškolan loppiettuu ruadoi kolhozas. Vuvves 1938 oli Segežan sel’l’ulouzubumuagukombinuatan rakendusruadolois.

Kevätkuul vuvvennu 1941 Rum’ancevua otettih Ruskieh Armieh. Rubei vojuimah Lounahan frontal, otti ozua puolistusbojuloih Ukrainal. Talvikuus vuvvennu 1942 vojuičči Leningruadan frontal.  

11. tuhukuudu vuvvennu 1944 hyökkävyksen aigah A. J. Rum’ancev enzimäzien joukos saldattoin joukonke piäzi Narvas poikki da valloitti placdarman sen päivänlaskurannal. 22. tuhukuudu vaihtoi bojukentäs lähtenyön vzvodan piälikön nuoremban leitenantan Grafovan, pietteli placdarmua, kuni ei suannuh ližävägie, oli jygiesti ruanittu. Urholližuos Narvan ylittämizes sai Nevvostoliiton urhomiehen arvonimen.

Jälles gospitalis parandamistu vojuičči 2. Valgoven’an frontal, otti ozua Pol'šan piästämizeh da Berlinan hyökkävysoperacieh.

Jälles voinua eli Segežas, ruadoi vuoron muasterinnu Segežan sel’l’ulouzubumuagukombinutan keitto-ozastos.

On pandu muah Segežas.

Palkindot da arvonimet

• Leninan kunnivomerki;
• Kuldaine Tiähti -medali;
• Suuren Ižänmuallizen voinan I astien kunnivomerki;
• Karjalan tazavallan kunnivokanzalaine -arvonimi (kuoltuu, vuvvennu 2025).

Musto

• Urhomiehen roindumual Bui-linnas Voiton kävelykujol on azetettu hänen rinduvestos.
• A. J. Rum’ancevan kuva on Nevvostoliiton urhomiehien gallereis Petroskois, se avattih vuvvennu 1977 Antikazen da Ruskien uuličan lohkol.

Huomavukset

Kirjalližus

• Хаит Г. Александр Румянцев. — Петрозаводск, Госиздат КФССР, 1948. — 22 с.
• Герои земли советской. — Петрозаводск: Карельское книжное издательство, 1968. — С. 286—294. — 367 с. — 20 000 экз.
• Пономарёв И. Пядь родной земли: [Очерк о Герое Совет. Союза А. Е. Румянцеве] // Солдатская доблесть. – Л., 1968. – С. 169–184: портр.
• Кораблев, Н. А. Румянцев Александр Евдокимович // Карелия : энциклопедия. В 3 т. Т. 3. Р—Я. — Петрозаводск, 2011. — С. 37—38
• А. Е. Румянцев // Герои Советского Союза : крат. биогр. слов. — М., 1988. — Т. 2. — С. 382
• Могила Героя Советского Союза А. Е. Румянцева // Великая Отечественная война в Карелии: памятники и памятные места. — Петрозаводск, 2015. — С. 281—282.

Linkat

• Aleksandr Rum'ancev (рус.). Muan urhomiehet -verkosivusto.
• Могила Героя Советского Союза А. Е. Румянцева
• Из наградного листа.