Aleksei Afanasjev

Aleksei Nikolajevič Afanasjev
Roindupäivy	2 (15) syvyskuudu 1916(1916-09-15)
Roindukohtu	Koikari, Mändysellän voulosti, Povenčan ujezdu, Anuksen gubernii, Ven'an valdukundu
Kuolendupäivy	5. elokuudu 1968(1968-08-05) (51 vuozi)
Kuolendukohtu	Petroskoi, Karjalan avtoumine socialistine nevvostotazavaldu, Ven'an federatiivine socialistine nevvostotazavaldu, Nevvostoliitto
Kuulundu	Nevvostoliitto
Voiskien laji
Palvelun vuvvet	1939—1960
Arvonimi
Ozasto	58. gvardien tankujoukko, (8. gvardien tankukorpussu)
Командовал	tankan piälikkö
Torat/voinat	Talvivoinu Suuri Ižämualline voinu
Palkindot	(22.08.1944)
Rezervas	vuvves 1960, yhteiskunnalline ruado, nuorižon soda-ižänmuansuvaičuskazvatus

Aleksei Nikolajevič Afanasjev (2. (15) syvyskuudu vuvvennu 1916 — 5. elokuudu vuvvennu 1968) on nevvostolaine oficierutankistu, Talvivoinan da Suuren Ižänmuallizen voinan ozanottai, Suuren Ižänmuallizen voinan aigah — 1. Valgoven'an frontan 2. tankuarmien 8. gvardien polkan 58. gvardien tankujoukon tankan piälikkö, gvardien nuorembi leitenantu, Nevvostoliiton urhomies (22.08.1944).

Eloskerdu

Oli roinnuhes 2. (15.) syvyskuudu vuvvennu 1916 Koikarin kyläs (nygöine Karjalan tazavallan Kondupohjan piiri), ruadajan perehes. Oli karjalaine.

Omas roindukyläs alguškolan loppiettuu opastui seiččemen kluasan školas Munjärvenlahtes, sit vuozinnu 1934—1937 — liečetiijon ruadotiedokunnal Petroskois. Vuozinnu 1937-39 ruadoi ruavon da liikundukul'tuuran opastajannu Juustjärven seiččemen kluasan školas, sit mehaniekannu Sunasplavstroi-laitokses.

Sygyzyl vuvvennu 1939 Afanasjevua otti Ruskieh Armieh Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan Petrovskoi piirin sodakomitiettu.

Oli Talvivoinan ozanottajannu vuozinnu 1939—1940 mägihiihtobataljonan pulem'outas ambujan virras.

Suuren Ižänmuallizen voinan allettuu oli frontal. Poliittizen johtajan sijahine A. N. Afanasjev vojuičči Leningruadan frontal, rakendi Eloksen dorogua, otti ozua Leningruadan blokuadan katkuamizeh. Vuvvennu 1943 loppi nuorembien leitenantoin kursit, sit vuvvennu 1944 Kazanin tankuopiston, nuorembannu leitenantannu händy pandih tankan piälikökse 58. tankujoukkoh.

58. gvardien tankujoukon ven. М-4 А2 -tankan piälikkö (8. gvardien tankukorpussu, 2. gvardien tankuarmii, 1. Valgoven'an frontu), kandiduattu Kogo nevvostoliiton bol'ševiekkoin kommunistizeh partieh, gvardien leitenantu Aleksei Afanasjev ozutti iččie bojulois L'ublin-linnan puoles (Pol'šu).

23. heinykuudu vuvvennu 1944 hänen tanku enzimäzenny tuli linnan keskukseh, tulen da telačieppilöin avul hävitti äijän bojutehniekkua da vihollistu, hajotti vihollizen kolonnan, sit valloitti sillan da pietteli sidä, kuni ei tuldu piävoimat. Bojun lopus räjähtysaldo lykkäi iäre palajas tankaspäi gvardien nuorembua leitenantua Afanasjevua. Palanuttu da kontuuzittuu händy löyttih paikallizet eläjät.

Konzu A. Afanasjevua ezitettih Ižänmuan korgeviman palkindon suajakse, johtokundu da sodadovarišat duumaittih, ku häi on kuolluh.

Nevvostoliiton Korgeviman Nevvoston Prezidiuman käskys 22. elokuudu vuvvennu 1944 johtokunnan bojutehtävien kunnollizes täyttämizes frontal nemsoin valloittajii vastah da ozutetus urkakkahuos da urholližuos gvardien nuorembale leitenantale Aleksei Nikolajevič Afanasjevale annettih Urhomiehen arvonimi.

Urhakko oficierutankistu jäi hengih. Jälles pitkiä parandamistu gospitalis tuli järilleh frontale. Kremlis hänele annettih Leninan kunnivomerki da Kuldaine tiähti -medali (№ 7356).

Vuvves 1944 kuului Kogo Nevvostoliiton bol'ševiekkoin kommunistizeh partieh.

Vuvven 1944 sygyzys 2. Valgoven'an frontan voiskih kuulujannu gvardien leitenantu Aleksei Afanasjev rodih tankuvzvodan piälikökse. Tambovan kolhozniekkoin lahjoitetul bojumašinal otti ozua bojuloih Päivännouzun Prussies da meni Getleran Germuanien piälinnassah — Berlinassah.

24. heinykuudu vuvvennu 1945 A. N. Afanasjev otti ozua histouriellizeh Voiton paruadah Moskovas Ruskiel lagevol.

Jälles voinua A. N. Afanasjev sluuži oficieruvirrois Nevvostolazen Armien tankuvoiskis. Vuvvennu 1951 loppi Oficieroin ičeambujan artilierien korgienškolan.

Vuvves 1960 majouru A. N. Afanasjev kuuluu rezervah.

Eli da ruadoi Karjalan tazavallan piälinnas Petroskois, aktiivizesti otti ozua partien da yhteiskunnallizeh elokseh, nuorižon soda-ižänmuansuvaičuskazvatukseh.

Kuoli 5. elokuudu vuvvennu 1968.

Palkindot da arvonimet

• Nevvostoliiton Kuldaine Tiähti -medali;
• Leninan kunnivomerki;
• Ruskien Tiähten kunnivomerki;
• Medalit, niilöin luvus:
  • Medali "Germuanien voitandas Suuren Ižänmuallizen voinan aigah vuozinnu 1941—1945";
  • Vuozipäivymedali "Suures Ižänmuallizes voinas vuozinnu 1941—1945 Voiton 20-vuozipäivy";
• Karjalan tazavallan kunnivokanzalaine -arvonimi (kuoltuu, vuvvennu 2025).

Musto

• On pandu muah Suolusmäin kalmužimale Petroskois.
• Hirvahan kyläs on azetettu mustolaudu.
• Aleksei Afanasjevan kuva, kui kaikkien Karjalas rodivunnuzien 28. Nevvostoliiton urhomiehen kuvat, on Nevvostoliiton urhomiehien gallereis, kudai avattih vuvvennu 1977 Karjalan piälinnas Petroskois Antikazen da Ruskien uuličan lohkol.
• Urhomiehen kunnivokse Petroskois on annettu hänen nimi ajotiele Kaskad-eländyalovehel (Drevl'anka-mikroaloveh).

Huomavukset

Kirrjalližus

• Герои Советского Союза: Краткий биографический словарь / Пред. ред. коллегии И. Н. Шкадов. — М.: Воениздат, 1987. — Т. 1 /Абаев — Любичев/. — 911 с. — 100 000 экз. — ISBN отс., Рег. № в РКП 87-95382.
• Созонов С. Г. В шеренге гвардейцев. [Герой Советского Союза А. Н. Афанасьев]. — Петрозаводск, Карел. кн. изд., 1962. — 71 с. с илл.; 1 л. портр
• Герои земли советской. — Петрозаводск: Карельское книжное издательство, 1968. — С. 49—69. — 367 с. — 20 000 экз.
• Гордиенко А. А. Всем смертям назло. — Петрозаводск: издательство «Карелия», 1969. — 79 с. — 30 000 экз.

Linkat

• Aleksei Afanasjev (рус.). Muan urhomiehet -verkosivusto.
• Могила Героя Советского Союза А. Н. Афанасьева
• Из наградного листа