Nikolai Omelin

Nikolai Titovič Omelin
Nikolai Omelin, vuvvet 1958-1965
Roindupäivy	4 (17) ligakuudu 1916(1916-10-17)
Roindukohtu	Selgi-kylä, Povenčan ujezdu, Anuksen guberbnii
Kuolendupäivy	29. elokuudu 2001(2001-08-29) (84 vuottu)
Kuolendukohtu	Moskovu
Kuulundu	Nevvostoliitto
Voiskien laji	jalguvägi
Palvelun vuvvet	1937—1971
Arvonimi	polkovniekku
Torat/voinat	Talvivoinu Suuri Ižänmualline voinu
Palkindot
Rezervas	Moskovan lendoinstituutan sodalaitoksen opastai

Nikolai Titovič Omelin (4. (17.) ligakuudu 1916 – 29. elokuudu 2001) on Nevvostoliiton urhomies, polkovniekku.

Eloskerdu

Oli roinnuhes Anuksen gubernien Povencan ujezdan Sellin kyläs. Kanzua myöte oli karjalaine. Omas kyläs loppi kuuzi kluassua školua. Ruadoi mečänkuadajannu da peräajol Puadenen lespromhouzas.

Armies oli ligakuus 1937. Sluuži jalguväen sodajoukkolois (Siberin sodaokrugas). Vuvvennu 1939 loppi nuorimien leitenantoin kursit Krasnojarskas. Oli jalguväen joukon piälikönny Siberin voinuokrugas.

Oli Talvivoinal, pakkaskuul-kevätkuul 1940 oli Suomen Rahvahan Armien 1. ammundudiviizien komendanturoutan piälikönny. Voinan jälles jatkoi sluužbua jalguväenroutan piälikönny Leningruadan sodaokrugas.

Oli Ižänmuallizel voinal. Kezäkuul-syvyskuul 1941 oli Pohjazen da Karjalan frontal 52. ammundujoukon routan piälikönny. Oli Karjalua puolistamas. 27. syvyskuudu vuvvennu 1941 oli ruanittu käzih da jalgoih, sit talvikuussah 1941 oli Belomorskas gospitalis.

Talvikuus 1941 – kylmykuussah 1942 oli 758. ammundujoukon routan piälikönny, bataljounan piälikön sijahizennu da piälikönny Karjalan da Luodehpuolen frontal. Vuvvennu 1942 oraskuun 20. päivänny oli ruanittu piäh da oigieh kädeh, kuun virui gospitalis Kemis. Samannu vuon 29. kylmykuudu oli ruanittu oigieh jalgah da kevätkuussah 1943 oli gospitalis Šarja-linnas Kostroman alovehel. Heinykuul 1943 loppi Vistrel-kursit.

Heinykuus 1943 – elokuussah 1944 oli 10. gvardien ammundujoukon bataljounan piälikönny Keskifrontal da Enzimäzel Ukrainan frontal. Yhtyi Orlovan bojuh, Dnepran otandubojuh da äijih toizih. Otti ozua Dnepran ottamizeh. Syvyskuun 26. päivänny vuvvennu 1943 hänen bataljounu vihollistu vastustajes Kamenka-kylällyö Ukrainal hävitti viizi tankua, otti trofeinnu kaksi tankua da rynnäkkötykin. Samannu vuon 29. syvyskuudu oli pahasti ruanittu da kylmykuussah 1943 oli liečebataljounas.

Nevvostoliiton Korgeviman nevvoston käskys 16. ligakuudu 1943 Nikolai Omelinale annettih Nevvostoliiton urhomies -arvonimi urhakkahuos da urholližuos da palkittih Leninan kunnivomerkil da Kuldaine tiähti -medalil.

Vuvvennu 1948 Omelin loppi M.V. Frunzen nimizen soda-akadiemien.

Vuozinnu 1948-1956 häi oli Sodajuriidizen akadiemien sodaneron histourien ozaston opastajannu da taktiekan ozaston vahnimannu opastajannu.

Vuozinnu 1956-1957 oli Moskovan suvorovskoin opiston maršuozaston piälikön abuniekannu.

Vuozinnu 1957-1961 oli Moskovan valdivollizen konservatourien sodaozaston opastajannu da vahnimannu opastajannu.

Vuvves 1961 oli Moskovan lendoinstituutan sodaozaston vahnimannu opastajannu.

Kylmykuus 1971 polkovniekku Omelin on sodarezervas.

Vuodessah 1985 häi jatkoi ruaduo Moskovan lendoinstituutan sodaozaston opastajannu.

Eli Moskovas. On pandu muah Arm'anskoin kalmužimale Moskovas.

Palkindot da arvonimet

• Nevvostoliiton urhomies (16.10.1943);
• Leninan kunnivomerki (16.10.1943);
• Ruskien ti6hten kunnivomerki (5.08.1944);
• Aleksandr nevskoin kunnivomerki (13.09.1943);
• kaksi Ižänmuallizen voinan I astien kunnivomerkii (21.02.1944; 11.03.1985);
• Ižänmuallizen voinan II astien kunnivomerki (31.01.1943);
• Ruskien Tiähten kunnivomerki (21.08.1953);
• мmedalit;
• amierikkalaine Kunnivon legionan -kunnivomerki oficieran astienke (1944);
• Karjalan tazavallan kunnivokanzalaine -arvonimi (kuoltuu, vuvvennu 2025).

Omelinan mustokse

• Omelinan kuva on Karjalaspäi rodužin olijoin Nevvostoliiton urhomies -arvonimen suannuzien kuvagallereis Petroskois.
• Puadenen školan taloile, kus häi opastui, on azetettu mustolaudu hänen kunnivokse.

Huomavukset